ProLearn Podcast: ScalED-hanke ja kehitysyhteistyö koulutustoiminnan näkökulmasta

Julkaisupäivä: 1.12.2022

ProLearn Podcast käsittelee tällä kertaa ScalED-hanketta ja kehitysyhteistyötä koulutustoiminnan näkökulmasta. Asiantuntijavieraina ovat lehtori Riikka Barber Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ja hankeasiantuntija Aija Saari Oulun yliopistosta. Juontajana toimii lehtori Kimmo Kuortti Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

YouTube: https://youtu.be/HwG00_TxV_8
Spotify: https://open.spotify.com/episode/6ckLi6cpqlf0QoHSumvwvg?si=Y5Mb9emQRG-VwGevJlzaqg
Anchor: https://anchor.fm/ouluprolearn/episodes/ProLearn-Podcast-ScalED-hanke-ja-kehitysyhteisty-koulutustoiminnan-nkkulmasta-e1rj93u/a-a8vdllg

ProLearn Podcast: ScalED-hanke ja kehitysyhteistyö koulutustoiminnan näkökulmasta

(alkumusiikki)

Kimmo Kuortti:
Tervetuloa kuuntelemaan ProLearn Podcastia. Käsittelemme tällä kertaa digitaalisia koulutusratkaisuja koulutusviennissä ja aivan erityisesti aiheenamme on Pohjois-Pohjanmaalla käynnissä oleva ScalED-hanke. Minä olen Kimmo Kuortti ja työskentelen Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa lehtorina. Tänään vieraana meillä on hankeasiantuntija Aija Saari Oulun yliopistosta. Tervetuloa Aija.

Aija Saari:
Kiitos.

Kimmo Kuortti:
Ja toisena vieraanamme on ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Riikka Barber. Tervetuloa Riikka.

Riikka Barber:
Kiitoksia.

(välimusiikki)

Kimmo Kuortti:
Otetaan tähän aivan aluksi pienet esittelyt teistä. Kerrotko aivan aluksi Aija kuka olet ja mistä tulet?

Aija Saari:
Olen Aija Saari. Työskentelen tällä hetkellä Oulun yliopistolla ScalED-hankkeessa ja olen kyllä hyvin vahvasti oululainen.

Kimmo Kuortti:
Kiitos. Entä Riikka?

Riikka Barber:
Olen Riikka Barber ja työskentelen lehtorina ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja olen Rovaniemeltä kotoisin.

Kimmo Kuortti:
Kiitoksia Aija ja Riikka. Nyt kun puhumme koulutusviennistä ja kehitysyhteistyöstä, niin kuulijoita varmasti kiinnostaa myös kuinka olette päätyneet tälle alalle ja näihin tehtäviin. Jospa vaikka Riikka kertoisit ensin.

Riikka Barber:
Olen järjestökentältä päätynyt ammatillisen opettajankoulutuksen kautta aluksi koulutusviennin tehtäviin, ensin konsulttina ja sittemmin lehtorina. Olen yhteiskuntatieteiden maisteri koulutukseltani. Olen myös ollut tohtoriopiskelija jo monen monta vuotta. Vaikka olen Rovaniemeltä kotoisin, olen asunut aika monessa maassa. Koulutusvientiin liittyen olen tehnyt töitä etenkin espanjankielisten hankkeiden parissa.

Kimmo Kuortti:
Entäpä Aija?

Aija Saari:
Minulla on järjestökentän taustaa ja minulla on aika pitkä historia Afrikan mantereen kanssa. Kaikki alkoi minun ja Afrikan välillä siitä, kun lähdin opintoihin kuuluvalle työharjoittelujaksolle Tansaniaan. Sen jälkeen olen päätynyt useita kertoja vapaaehtoishommiin eri paikkoihin. Namibiassa olin keräämässä tutkimusaineistoa. Muutamia vuosia sitten olin Opettajat ilman rajoja -jaksolla Ugandassa, joka johti siihen, että perustin yksityisen yhdistyksen, joka ylläpitää tyttöjen kotia Ugandassa. Minullakin on tie johtanut opettajaopintoihin. Olen valmistunut ammatilliseksi opettajaksi ja olen sitä kautta päätynyt hanketyöhön.

Kimmo Kuortti:
Kiitokset Aija ja Riikka. Te olette taustoiltanne todellakin kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen yhteistyöhön perehtyneitä.

(välimusiikki)

Kimmo Kuortti:
Voisimme tässä kohtaa lähteä käsittelemään tarkemmin meidän päivän teemoja. Aloitetaan kehitysyhteistyön teemasta, joka on ScalED-hankkeessa hyvin keskeinen. Mitä on koulutusvientiin liittyvä ScalED-hanke?

Aija Saari:
ScalED-hankkeessa on tavoitteena kehittää etäopetukseen työkaluja ja digitaalisia sisältöjä, jotka ovat mahdollisimman käyttökelpoisia myös maailmalla ja kehittyvissä maissa. Meidän hankeporukassa on useita koulutusorganisaatioita. Yrityksiä olemme toivoneet mukaan ja saaneetkin mukaan. Kaiken tavoitteena on, että saamme kehitettyä uusia ratkaisuja koulutusvientiin ja koulutustuotteisiin, jotka ovat skaalautuvia ja näin ollen käytettävissä mahdollisimman monelle.

Kimmo Kuortti:
Hienoa. Mitä kautta ScalED-hankkeelle tulee esimerkiksi rahoitus?

Aija Saari:
Meillä on parivuotinen hanke meneillään, jossa rahoittajana on Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankekumppaneina meillä on useita Oulun seudun koulutustoimijoita: Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, OSAO, Luovi, Diak ja Oulun kaupunki. Kaksi läpileikkaavaa teemaa hankkeessa meillä on opetuksen digitaalisuus ja koulutuksen kehitysyhteistyö.

Kimmo Kuortti:
Teillä on melkoinen joukko toimijoita mukana niin julkisen puolen kouluttajia kuin myös yrityksiä tässä projektissa.

Aija Saari:
Kyllä. Tämä monitoimijayhteistyö ja yhdessä asioiden kehittäminen on oikeastaan ollut hankkeen suola. Se ei ole aina helppoa, mutta se on todella mielenkiintoista.

Kimmo Kuortti:
Aivan erinomaista. Seuraavaksi ajattelin kysyä, miksi tämä hanke on olemassa. Miksi näitä asioita oikeastaan tehdään?

Aija Saari:
Yksi tosi iso teema kaiken takana on globaali oppimisen kriisi, joka minun mielestäni ei ole enää kriisi, vaan tämä vaiva on kroonistunut. Pitkään on oltu siinä tilanteessa, että kaikilla lapsilla ei todellakaan ole samanlaisia mahdollisuuksia päästä kouluun. Maailmassa on jo 250 miljoonaa lasta, jotka eivät osaa lukea, kirjoittaa tai eivät osaa perusmatematiikan tehtäviä. Tämä määrä on 40 % kaikista alakouluikäisistä lapsista koko maailmassa. Lisäksi nuorisotyöttömyys on asia, joka koskettaa kaikilla mantereilla nuoria, erityisesti Afrikassa, joka on maailman nuorin manner. Siellä suurin osa väestöstä on nuoria ihmisiä, joille ei löydy omalta mantereelta työpaikkoja. Afrikassa myös keskiluokka kasvaa. Se tarkoittaa sitä, että ihmisillä on enemmän rahaa käytettävissä ja luonnollisesti vanhempia kiinnostaa se, että lapset saisivat mahdollisimman hyvän koulutuksen ja hyvät eväät tulevaan elämään. Tosiasia on myöskin se, että painetut kirjat eivät maailmassa riitä eli tarvitaan myös toisenlaisia ratkaisuja, skaalautuvia ratkaisuja opetusmateriaalin välittämiseen. Se on kyllä ihan mahdollista myös Afrikassa. Siellä puhelin on yhtä tärkeä väline kuten meillä Suomessa ja älypuhelimia on jo ihmisillä käytössä.

Kimmo Kuortti:
Kun puhuit globaalista oppimisen kriisistä, niin siitä tuli mieleen väistämättä koronakriisi, jota jossakin mielessä edelleen elämme. Minkälaisia vaikutuksia koronaepidemialla on ollut suhteessa globaaliin oppimisen kriisiin?

Riikka Barber:
Tämä on tosi tärkeä kysymys. Koronakriisi liittyy hyvin läheisesti globaaliin oppimisen kriisiin, koska koronapandemian aikana tämä kriisi tai hätätila oikeastaan kärjistyi vielä entisestään. Korona-aikana digitaaliset oppimisratkaisut tulivat tosi tärkeiksi. Suomessa suurin osa tai lähes kaikki olivat onnekkaassa asemassa. Oli mahdollista saada opetusta tietokoneen tai internetin avulla. Suurimmalla osalla suomalaisista opettajista on aika hyvät valmiudet. Meillä oli aika hyvät valmiudet digipedagogisiin ratkaisuihin ja niiden tuottamiseen. Eriarvoisuus etenkin koronakriisin aikana on näkynyt globaalisti. Ihmisillä on erilaisia lähtökohtia riippuen siitä, mistä kohteesta puhumme, koska kaikilla ei todellakaan ole internetiä käytössä. Ei ole resursseja tai tietokoneita käytössä. Kännykät ovat paljon yleisempiä kuin tietokoneet. Kännyköitäkään ei välttämättä ole kaikilla käytössä oppimisen välineinä. Yksi erittäin iso asia on myös opettajien osaaminen. Esimerkiksi Afrikassa, Tansaniassa, missä olemme vierailleet tämänkin hankkeen puitteissa, olemme keskustelleet paikallisten kanssa. On käynyt ilmi, että paikallisilla opettajilla ei välttämättä ole perus tietokonetaitoja ollenkaan eli voitte kuvitella minkälaista opetus ja oppiminen on ollut koronakriisin aikana. Toki se on näkynyt Suomessa myös ja Suomessa on tehty tutkimuksia siitä, miten se on vaikuttanut esimerkiksi nuorten mielenterveyteen. Voisi sanoa ehkä, että tämä näkyy vielä vahvemmin globaalissa mittakaavassa.

Kimmo Kuortti:
Kiitoksia. Nämä ovat erittäin tärkeitä havaintoja liittyen myös ScalED-hankkeen laajempaan kontekstiin. Entä ScalED-hankkeen ja kehitysyhteistyön konteksti Pohjois-Suomen ja Suomen näkökulmasta? Minkälaisia asioita on tehty tai minkälaisia asioita on tapahtunut suomalaisessa kontekstissa liittyen erityisesti kehitysyhteistyöhön?

Aija Saari:
Järjestöt ovat tehneet tosi pitkään kehitysyhteistyötä kentällä ja näistä kokemuksista voi ammentaa todella paljon. Minulla ja Riikalla on kummallakin järjestötaustaa. Tosi mielellään otamme tähän työhön mukaan järjestöjen osaajia. He todella tietävät, mitä elämä kentällä on ja mitä haasteita siihen liittyy.

Riikka Barber:
Kyllä ja tuohon, mitä Aija mainitsi, liittyy myös inhimillinen ja globaali vastuu, mikä meillä on suomalaisina toimijoina. Lähtökohdat ovat niin kertakaikkisen erilaiset, kun ajatellaan vaikka ihmisiä Tansaniassa jossain pienissä kylissä. Kyllä se kuuluu tavallaan ihmisyyteen, että kannetaan inhimillistä ja globaalia vastuuta ja siihen liittyy monta asiaa. Meillä on globaaleja kriisejä. Tavallaan me pystymme ehkä antamaan oman osuutemme sillä tavalla, että voimme tehdä jotain sellaista, mikä hyödyttää paitsi niitä ihmisiä kohteissa, mutta myös ihmisiä, jotka tekevät ja alueita. Puhumme kohta vähän enemmän, miten tämä esimerkiksi liittyy Oulun alueeseen.

Aija Saari:
Kansallisella tasolla meillä on voimassa oleva Afrikka-strategia, jonka valtioneuvosto on hyväksynyt kevättalvella 2021. Strategiassa mainitaan, että halutaan monipuolistaa ja syventää Suomen suhteita Afrikan maihin. Strategiassa otetaan esille todella tärkeä pointti, että myös suomalaistoimijat voivat hyötyä afrikkalaisesta osaamisesta esimerkiksi tutkimustyössä tai tiedetyössä. Strategiassa otetaan esille myös Suomessa asuvan afrikkalaisen diasporan merkitys kehittämistyössä ja kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä.

Kimmo Kuortti:
Hienoa. Väistämättä kun puhumme Afrikasta, niin tulee luonnollisesti mieleen se, että puhumme valtavasta mantereesta. Onko tämä näkökulma jollakin tavalla esillä kansallisissa linjauksissa tai esimerkiksi ScalED-hankkeessa?

Riikka Barber:
Kyllä, ehdottomasti. Afrikassa on hyvin monta erilaista maata ja ei voida todellakaan puhua Afrikasta homogeenisena alueena. Afrikasta löytyy todella paljon innovaatioita ja osaamista riippuen aina, mistä maasta puhumme. Yhden maan sisälläkin voi olla monta erilaista todellisuutta. Jos puhutaan maaseudusta tai pääkaupungista, tilanne voi olla hyvin erilainen. Tämä on otettu huomioon meidän ScalED-hankkeessamme ja olemme sen tiedostaneet. Tämän vuoksi olemme myös vierailleet useammassa kohteessa, jotta saadaan paikallista näkemystä ja tietoa vielä enemmän.

Kimmo Kuortti:
Mainitsit, että olette vierailleet useassa kohteessa ja siihen varmaan vielä palaamme. Mitä ScalED-hankkeessa on tehty kehitysyhteistyön saralla?

Aija Saari:

Meillä on laaja hanke, joka on jaettu työpaketteihin. Yksi näistä työpaketeista keskittyy kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyön merkeissä on tehty uusien tuotteiden tuotekehitystä ja pilotointia. Matkoihin liittyy myös tämä pilotointinäkökulma. Pilotointeja on tehty myös kohteissa ja olemme saaneet tähän mukaan myös yrityksiä. Haluan ihan erityisesti mainita Visim physicsin. Siellä Tapio Siniaalto on tosi rohkeasti lähtenyt mukaan verkostoitumaan Afrikan maihin.

Riikka Barber:
Kolmannessa työpaketti olemme tehneet paljon töitä kehitysyhteistyön saralla ja yrityskin on mukana. Olemme tehneet myös aika paljon muita juttuja. Verkostoituminen on ollut todella tärkeää. Se on aina tärkeää, kun puhutaan mistä tahansa vientiin liittyvästä asiasta. Olemme verkostoituneet sekä Suomessa että ulkomailla. Jos puhutaan Suomesta, niin meillä on tässä hankkeessa mukana erilaisia oppilaitoksia ja asiantuntijoita. Olemme verkostoituneet Suomessa toimivien afrikkalaisten henkilöiden kanssa ja olemme tehneet muutaman matkan Tansaniaan ja Ruandaan. Olemme tässä hankkeessa tehneet myös referenssikortteja organisaatiokohtaisesti ja niihin olemme saaneet koulutusta. Yksi tärkeä asia on myös Assortis-koulutus, missä olemme olleet mukana ja mikä on järjestetty tämän hankkeen puitteissa. Assortis on verkossa toimiva alusta, joka kokoaa yhteen kaikki kehitysyhteistyön alalla toimijat ja Assortiksen avulla on mahdollista saada tietoa esimerkiksi haettavissa olevista rahoituksista.

Kimmo Kuortti:
Oikein mielenkiintoista. Olette vierailleet Ruandassa ja Tansaniassa. Mitä noilla matkoilla oikeastaan tapahtui ja pystyttekö esimerkiksi nostamaan sieltä joitain onnistumisia?

Riikka Barber:

Olemme vierailleet sekä Tansaniassa että Ruandassa. Voisin kertoa ensin tästä viimeisimmästä vierailusta Tansaniaan. Itse olin mukana Dar es Salaamissa Tansaniassa ja teimme siellä esimerkiksi kouluvierailuja erilaisiin kouluihin. Vierailimme tyttöjen sisäoppilaitoksessa. Yksi erittäin mielenkiintoinen kohde, mihin tutustuimme, oli valmistumassa oleva Tansanian ensimmäinen erityistä tukea tarvitsevien ammatillinen oppilaitos. Tämä on ainoa laatuaan koko maassa. Se on tarkoitus avata tammikuussa uusille opiskelijoille. Lisäksi vierailimme Unicefin Tansanian maatoimistossa ja Suomen suurlähetystössä. Hyvin tärkeää on aina verkostointi ja vierailut mahdollisimman monessa eri paikassa, keskustelu eri ihmisten kanssa. Tämä on siitäkin näkökulmasta todella tärkeätä, koska meillä on hankkeessa tuotekehitystä. Me emme voi viedä sellaista tuotetta, minkä olemme Suomessa kehittäneet, toiseen maahan, ellei meillä ole tarkempaa näkökulmaa, että mitä siellä tarvitaan, ja paikallista osaamista kontekstualisointia varten. Nämä ovat todella tärkeitä asioita.

Kimmo Kuortti:
Kiitoksia, erittäin mielenkiintoisia pointteja. Mitenkäs Aija? Oletko sinä ollut mukana ScalED-hankkeen Afrikkaan suuntautuneissa matkoissa?

Aija Saari:
Kyllä. Pääsin mukaan Tansanian matkoille ja oli mukavaa palata tutuille kulmille. Pääsin käymään sekä Tansanian eteläosassa että pohjoisessa. Tansanian eteläkärjessä pilotoitiin terveyskasvatussovellusta, jota teemme yhdessä LiiKe ry:n ja heidän kumppaninsa Sports Development Aid -järjestön kanssa. Heillä on taustalla materiaalia, joka on painettu kirjan muotoon. Heillä on yli 100 sivuinen swahilinkielinen materiaali, joka on tarkoitus siirtää mobiilisovellukseen ja sitä kautta saada jakeluun yhä useammille opettajille ensimmäisessä vaiheessa. Mtwarassa Etelä-Tansaniassa me pääsimme yhdessä suunnittelemaan LiiKe ry:n ja Sports Development Aid:in henkilöstön kanssa, miten pilotointien kanssa edetään. Kävimme läpi heidän kanssaan pilotointisuunnitelmaa ja valmistelimme heidän jalkautumista Community Development Groupien vieraaksi, jossa he voivat esitellä applikaatiota. Sama esittely tehtiin myös Pohjois-Tansaniassa Moshissa, joka sijaitsee ihan Kilimanjaron kupeessa. Siellä applikaatiota esiteltiin ammatillisen opetuksen henkilöstölle. Heidän kanssaan workshopissa pohdittiin, mitkä osuudet tästä mobiiliaineistosta ovat sellaisia, jotka ovat heille erityisen tärkeitä heidän oppilaiden kanssa. Löysimme useita teemoja, joita ei vielä heidän opetussuunnitelmassaan käsitellä, mutta jotka huomioidaan tässä kehitettävässä mobiiliapplikaatiossa. Oli tosi kiva kuulla, että voimme ihan oikeasti tarjota jotain uutta ja lisämateriaalia ammatillisille opettajille.

Kimmo Kuortti:
Lisäksi mainitsitte Ruandan. Riikka, miten Ruandan matka meni?

Riikka Barber:
Joo tosiaan, viime keväänä toukokuussa vierailimme myös Ruandassa eLearning Africa –konferenssissa. ELearning Africa on jokavuotinen messutapahtuma ja konferenssi. Se on pidetty ensimmäistä kertaa vuonna 2005 ja tällä hetkellä se on koko Afrikan mantereen suurin teknologia-alan ja koulutuksen tapahtuma. Meitä oli matkalla mukana 4 edustajaa ScalED-hankkeesta. Paikalla oli toki myös muita suomalaisia toimijoita. Siellä oli todella mielenkiintoista kuunnella esityksiä ja oppia lisää Ruandasta ja myös muista maista, koska osallistujat tulevat ympäri Afrikkaa ja myös muista maista Euroopasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Tämä on oikeastaan globaali tapahtuma. Oli todella mielenkiintoinen kokemus käydä siellä ja saada tuntumaa globaalista näkökulmasta ja monen Afrikan maan näkökulmasta. Ruandassa oli todella kiinnostavaa olla paikan päällä ja keskustella myös paikallisten ihmisten kanssa.

Kimmo Kuortti:
Kun kuuntelen teitä, niin syntyy vaikutelma, että olette tavanneet valtavan joukon ihmisiä, paikallisia toimijoita, erityisesti Afrikassa. Nyt kun pohdimme ammatillisen koulutuksen näkökulmaa, niin minua kiinnostaisi tietää minkälaisia toiveita paikallisilta opettajilta on tullut liittyen erityisesti ammatilliseen kehittymiseen.

Aija Saari:
Keskustelut paikallisten opettajien kanssa ovat ehkä sitä parasta antia näillä reissuilla. Ainakin itse ajattelen niin. On tullut selvästi esille, että opettajia on määrällisesti liian vähän eli tarvitaan lisää päteviä opettajia. Jo ammatissa toimivat opettajat tai vastavalmistuneet selkeästi kaipaavat pedagogisten taitojen osaamista sekä ICT-taitoja, mihin jo viitattiin tuossa koronakriisin yhteydessä. Tarve tuli Afrikassa ihan yhtäkkiä kuten meillä Suomessa. Opettajat eivät olleet siihen valmiita eli se on selkeästi teema, missä tarvitaan lisäkoulutusta. Näillä meidän matkoillamme olemme tuoneet esille erityisopetuksen teemaa ja on käynyt ilmi, että tämä asia on nostettu valtiollisiin keskusteluihin useissa Afrikan maissa ja erityisopettajia on todella huutava pula, uskaltaisin sanoa, että kaikkialla Afrikassa.

Kimmo Kuortti:
Eli ScalED-hanke on tässä mielessä myös ajan hermolla. Podcastimme toinen teema on koulutusvienti. Koulutusviennin suurin volyymi Suomesta on ehkä kuitenkin viimeisinä vuosina suuntautunut Persianlahden alueelle, jonkin verran Aasian suuntaan. Miksi näitä asioita nyt sitten tehdään Afrikkaan? Afrikka vaikuttaa monessa mielessä vähän kaukaiselta Suomesta katsottuna.

Riikka Barber:
Itse asiassa, kun elämme globalisaation aikakautta, Afrikka ei ehkä olekaan niin kaukainen. Puhuimme tuossa aikaisemmin globaalista vastuusta. On teemoja, jotka ovat globaaleja kuten ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja pakolaisuus. Nämä ovat asioita, joihin me emme oikein pysty vaikuttamaan pelkästään Suomesta. Jos me haluamme kantaa globaalia vastuuta ja tehdä asioita, millä on merkitystä muuallakin kuin omassa kotikylässä tai kotikaupungissa Suomessa, niin Afrikka on yksi hyvin tärkeä kohde. On myöskin se näkökulma, kun puhutaan koulutusviennistä, että Afrikan eri maissa on aika paljon potentiaalia myös suomalaisille osaajille.

Aija Saari:
Kyllä se näin on. Maailma pienenee ja kaukaiset asiat tulevat päivä päivältä lähemmäs myös meitä täällä Suomessa. Nämä ovat sellaisia muutoksia, joille me emme voi mitään. Silloin on parasta vaan oppia elämään tässä uudessa maailmassa. Suomessa on jo käsillä työvoimapulaa tosi monella alalla eli me täällä Suomessa tarvitsemme osaajia muualta. Se on jo ihan fakta. Lisäksi ajattelen, että Suomella ja suomalaisilla on hirvittävän paljon osaamista, jota me voimme antaa myös muille. Aika usein törmää sellaiseen ajatukseen, että olemme jotenkin vielä tosi vaatimattomia oman osaamisen esille tuomisessa. Kyllä meillä hirvittävästi on osaamista ja sitä meidän pitäisi myös jakaa muille.

Kimmo Kuortti:
Hyvä. Suomen mittakaavasta vaikuttaa, että koulutusvienti ja kehitysyhteistyö Afrikkaan on mielekästä. Mitä tällä kaikella on tekemistä Pohjois-Suomen ja Oulun kanssa?

Riikka Barber:
Aika paljon on tekemistä Oulun kanssa ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa myös, ihan meidän hankkeen rahoittajasta lähtien. Meillä on mukana tässä hankkeessa Oulun seudulta oppilaitoksia, jotka ovat osa paikallista PINO Networkia. PINO Network on verkosto, johon kuuluu Oulun seudun oppilaitoksia. Yrityksiä halutaan kannustaa myös mukaan, koska tässä on tavoitteena liiketoiminta ja liiketoiminnan kehittäminen. Olemme huomanneet hankkeen kuluessa, että mukana olevien toimijoiden osaaminen on ehdottomasti lisääntynyt, myös kehitysyhteistyöasioissa. Nyt on osaamista siihen, miten voidaan hakea esimerkiksi rahoitusta kehitysyhteistyöhön liittyviin isoihin hankkeisiin. Oppilaitosten henkilöstön osaamisen kehittäminen on tässä myös oleellista. Tämä liittyy Ouluun sillä tavalla, että hankkeen myötä voimme lisätä Oulun alueen hyvinvointia, osaamista, työpaikkoja ja kauppaa. On otettava huomioon, että kun Suomessa puhutaan globaaleista markkinoista, aika usein odotetaan että asiat tapahtuvat saman tien, mutta näin asiat eivät valitettavasti ole. Asiat vievät aikaa. ScalED-hanke on ollut hieno oven avaus Oulun seudun toimijoille kehittyvillä markkinoilla toimimiseen ja toivomme tälle jatkoa, koska asiat eivät aina tapahdu ihan hetkessä.

Aija Saari:
Minä näen myös tosi tärkeänä tietoisuuden lisäämisen siitä, mitä me täällä pohjolassa oikeastaan tiedämme kehittyvistä maista. Jos ajatellaan uutisointia, mitä meille Afrikasta näytetään, niin usein media näyttää meille ikäviä ja kurjia asioita. Isolla mantereella tapahtuu myös tosi paljon hienoja juttuja ja tehdään mahtavia innovaatioita. Esimerkiksi malariarokotukset ovat ottaneet hurjia loikkauksia eteenpäin. Näen tässä vahvan yhteyden myös globaalikasvatukseen, josta Suomessa on puhuttu jo tosi pitkään. Globaalikasvatus sisältyy jo opetussuunnitelmiin ja valtakunnallisiin perusteisiin myös varhaiskasvatuksessa. Globaalikasvatus on aika isossa roolissa meidän opetuskentällä.

Kimmo Kuortti:
Koulutusvienti tai kehitysyhteistyö ehkä laajemmin ei suinkaan ole syntynyt aivan hiljattain. Suomella on jo pitkät perinteet. Millä tavalla Oulun oppilaitokset ovat toimineet kehittyvien maiden koulutuksen kehittämisessä menneinä vuosina? Olisiko teillä joitakin esimerkkejä tästä?

Riikka Barber:
Me Oulun ammattikorkeakoulussa olemme järjestäneet opettajien täydennyskoulutusta Kolumbiaan ja Meksikoon jo useamman vuoden ajan. Tämä on minulle tärkeä hanke, koska olen ollut tässä alusta saakka mukana suunnittelemassa ja myös opettamassa. Lisäksi Oulun yliopisto on ollut mukana lääketieteen tiedekunnan perustamisessa Namibiassa ja opettajankoulutusta on kehitetty myös Kazakstanissa Oulun yliopiston puitteissa. Oulun yliopistossa ja Oulun ammattikorkeakoulussa on ja on ollut opiskelijoita kehittyvistä maista esimerkiksi kasvatustieteiden tiedekunnassa. Lisäksi Oulun ammattikorkeakoululla on terveydenhuollon koulutushankkeita Keniassa.

Aija Saari:
Ammattiopistojen puolella OSAOlla on yhteistyötä koulutuksen kehittämisen merkeissä Tansaniassa. Lisäksi olemme ottaneet vastaan useita delegaatioita Afrikan maista, jotka ovat tulleet tänne Ouluun vierailemaan ja tutustumaan meidän oppilaitoksiimme ja siihen mitä tarjottavaa meillä täällä Oulussa on. En malta olla mainitsematta jälleen järjestöjen roolia. Järjestöillä on Oulussa tosi pitkät perinteet kehittyvissä maissa toimimisesta myös Itä-Afrikassa.

Kimmo Kuortti:
Eli on todellakin niin, että yhteistyötä on ollut ja uutta yhteistyötä syntyy koko ajan. Sitä syntyy muun muassa ScalED-hankkeen kautta. Nyt varmasti kiinnostaa se, miten Oulun alueen ihan tavallinen opettaja voisi lähteä mukaan koulutuksen kehitysyhteistyöhön ja oman osaamisen kehittämiseen tässä teema.

Riikka Barber:
Tähän voisin antaa hyvän vinkin. Kannattaa seurata PINO Networkin nettisivuja. Niitä ollaan uudistamassa ja osittain työ alkaa olla jo valmista. Sinne tullaan lähiaikoina julkaisemaan kehitysyhteistyön osio, mistä löytyy ihan suoria ja konkreettisia vinkkejä myös tähän asiaan.

Aija Saari:
Lisäksi kannattaa verkosta etsiä organisaatio nimeltä FinCEED. FinCEED on tänä vuonna (2022) perustettu opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus, joka toimii valtakunnallisesti. Myös Fingon sivuilta voi löytyä vinkkejä. Fingo on suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö ja globaalin kehityksen asiantuntija. Fingo julkaisee vinkkejä ja uutisia heidän sivustoillaan.

Kimmo Kuortti:
Kiitoksia erittäin paljon näistä vinkeistä.

(välimusiikki)

Kimmo Kuortti:
Ja seuraavaksi podcastissa onkin vuorossa jäähdyttelysegmentti. Tällä kertaa jäähdyttelysegmentti on muotoa viikon väitteet. Pyydän teiltä Aija ja Riikka nopean kannanoton ja perustelut seuraaviin kolmeen väitteeseen. Oletteko valmiita?

Aija Saari & Riikka Barber:
Kyllä.

Kimmo Kuortti:
Ensimmäinen väite. Globaali oppimisen kriisi koskettaa kaikkia. Samaa vai eri mieltä ja miksi?

Riikka Barber:
Olen samaa mieltä, että kyllä se koskettaa, jos ajatellaan vaikka meitä suomalaisia. Se koskettaa esimerkiksi sillä tavalla, että Suomen opetusalan kehitysyhteistyö keskittyy globaalin oppimisen kriisin ongelmien ratkaisemiseen edistämällä koulutuksen laatua.

Kimmo Kuortti:
Entä Aija?

Aija Saari:
Kyllä minun mielestäni tämä on hyvin totta. Globaali oppimisen kriisi koskettaa kaikkia ensinnäkin siitä syystä, että oikeus käydä koulua on ihmisoikeus. Meillä kaikilla on siihen oikeus ja sen tulisi olla myös mahdollista meille kaikille. Koronapandemia viimeistään näytti toteen sen, että enää tässä maailmassa ei olla me ja he, vaan me kaikki ihan yhdessä tallaillaan täällä Telluksella ja meillä on yhteisiä haasteita, joista meidän pitää selvitä ihmiskuntana. Siitäkin näkökulmasta tämä on kyllä hyvin totta.

Kimmo Kuortti:
Kiitoksia. Seuraava väite. On vaikea perustella julkisten varojen käyttöä koulutusvientiin aikana, jolloin esimerkiksi julkinen terveydenhuoltomme on kriisissä.

Riikka Barber:
Tämä on mielenkiintoinen väite. Koulutusvienti ja julkinen terveydenhuolto eivät välttämättä ihan suoraan liity toisiinsa. Tavallaan tämä varojen käyttö ei myöskään sulje toista näistä pois. Tämä on sillä tavalla erikoinen argumentti minun mielestäni. Minusta julkisen terveydenhuollon tila ei oikeastaan ihan suoranaisesti välttämättä liity koulutusvientiin. Toisaalta esimerkiksi tässä meidän ScalED-hankkeessa on terveyskasvatusteema eli tavallaan sitä kautta me myös viemme sitä aihetta ja siinä on myös liiketoiminnan mahdollisuus olemassa.

Kimmo Kuortti:
Entä Aija?

Aija Saari:
Tämä on myös minun mielestäni mielenkiintoinen väite. Se väitteen kohta, että on vaikea perustella, on varmastikin totta, mutta minä myös näen, että nämä asiat eivät välttämättä liity toisiinsa. Toisaalta ne liittyvät toisiinsa siinä mielessä, että osa meidän terveydenhuollon kriisiä on, että meillä ei ole riittävästi terveydenhuollon henkilökuntaa. Tähän asiaan me voimme ehkä koulutusviennin kautta vaikuttaa, jotta saisimme lisää osaajia terveydenhuoltoon tänne Suomeen.

Kimmo Kuortti:
Kiitos Aija ja Riikka. Kolmas väite. Oulu ja Pohjois-Suomi ovat liian pieniä toimijoita kehitysyhteistyön globaalilla kentällä.

Aija Saari:
Sanoisin, että Oulu ja Pohjois-Suomi ovat pieniä toimijoita, mutta eivät ole missään nimessä liian pieniä toimijoita kehitysyhteistyön globaalilla kentällä. Kyllä se niin on, että yhteistyössä on voimaa ja mitä isompiin kuvioihin lähdetään, niin kavereita siihen tarvitaan. Jos ajatellaan vaikka Nigeriaa kohdealueena, niin siinä tarvitaan myös muita kumppaneita tekemiseen, jotta voidaan vastata isoihin tarjouspyyntöihin.

Kimmo Kuortti:
Entä Riikka?

Riikka Barber:
Minusta Oulu ja Pohjois-Suomi eivät ole liian pieniä toimijoita. Meidän ScalED-hankkeessa ja PINO Networkissa on nähty, että Oulussa eri oppilaitokset toimivat todella hyvin yhdessä. Meillä on Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, ammattikoulu ja niin edelleen. Meillä on monta eri oppilaitosta. Me olemme yhdessä toimineet myös tässä ScalED-hankkeessa ja olemme oppineet toinen toisiltamme paljon. Osaamista on todella paljon. Sanoisin tässä ehkä jopa niin, että ei se määrä vaan se laatu. Ehkä olemme globaalissa mittakaavassa pieni toimija, mutta se ei tarkoita ettei olisi osaamista ja tarjottavaa.

(välimusiikki)

Kimmo Kuortti:
Kiitokset Aija ja Riikka erittäin mielenkiintoisesta keskustelusta.

Aija Saari:
Kiitos. Oli kiva olla mukana.

Riikka Barber:
Kiitoksia. Oli todellakin mukava olla täällä mukana.

Kimmo Kuortti:
Kuten kuulimme teiltä, meillä Pohjois-Suomessa Oulussa on erittäin paljon osaamista ja mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä, joka hyödyttää niin globaalia etelää kuin globaalia pohjoista. Kiitos teille kuulijoille mielenkiinnosta ja toivomme, että tulette myös jatkossa Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun ProLearn Podcastin pariin. Seuraathan meitä myös Facebookissa @oamk.amok ja Instagramissa @oamk_opekorkea sekä tietenkin PINO Networkin somekanavat Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä. ProLearn Podcast on Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun tuottama podcast.

(loppumusiikki)

Lisätietoja

Tämä ProLearn Podcastin jakso on toteutettu osana ScalED – Digitaaliset koulutusratkaisut koulutusviennissä -hanketta. Hankkeen rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Asiantuntijavieraat: Aija Saari, Riikka Barber
Juontaja: Kimmo Kuortti
Käsikirjoittajat: Aija Saari, Riikka Barber, Kimmo Kuortti
Ohjaus, äänitys, leikkaus ja miksaus: Tommi Karjalainen
Musiikki: Juha Pousi
Tuottajat: Kimmo Kuortti, Tommi Karjalainen, Aija Saari, Riikka Barber, Jussi Haukkamaa
Tuotanto: STUDIO AMOK; Ammatillinen opettajakorkeakoulu, OAMK; ScalED-hanke
Tuotantovuosi: 2022
Podcastin lisenssi: Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International, CC BY-SA 4.0, https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/

Linkkejä:
https://www.pinonetwork.fi
https://www.instagram.com/pinonetwork/
https://twitter.com/PinoNetwork
https://fingo.fi
https://www.oph.fi/fi/opetusalan-kehitysyhteistyon-osaamiskeskus-finceed

Ammatillinen opettajakorkeakoulu (OAMK):
https://www.oamk.fi/fi/koulutus/ammatillinen-opettajakorkeakoulu/
https://www.facebook.com/oamk.amok
https://www.instagram.com/oamk_opekorkea/
https://www.youtube.com/OuluProLearn


Resurssin ylläpitäjä(t):