Taidetta ja elämää
Metatiedot
Nimeke: Taidetta ja elämää
Tekijä: Isomursu Esa Pekka; Hoppu Petri; Tötterström Jouko (toim.)
Aihe, asiasanat: taide, taiteellinen työ, taiteilijuus
Tiivistelmä: Millaista on toimia taiteen tekijänä tai auttaa muita tekijöitä kehittymään tämän päivän Suomessa – ja hieman huomisenkin? Tätä pohditaan omakohtaisesti tämän julkaisun artikkeleissa, joissa kirjoittajat kertovat omasta taiteellisesta ja pedagogisesta toiminnastaan ja siitä, miten se sijoittuu osaksi taiteen laajempaa kenttää. Miksi teen taidetta? Mihin pyrin taiteellani? Millainen taiteen tekijä olen nyt ja millainen haluan olla tulevaisuudessa? Millaisen vaikutuksen haluaisin jättää ympäröivään maailmaan? Nämä ovat muutamia niistä kysymyksistä, joita tekijät ovat kirjoittaessaan pohtineet.
Julkaisu on tehty Oulun ammattikorkeakoulun ensimmäisen Taiteen tekijä ja kehittäjä (YAMK) Master-tutkinto-ohjelman opiskelijaryhmän ja opettajien yhteistyönä. Tutkinto vahvistaa opiskelijoiden kykyä toisaalta toimia itse taiteen tekijöinä ja toisaalta heidän mahdollisuuksiaan kehittää taiteen ja kulttuurin aloja muun muassa opetustehtävissä. Ryhmän jäsenet olivat jo YAMK-opinnot aloittaessaan kulttuurialan pitkäaikaisia ammattilaisia.
Tekstit toimivat itsenäisinä tarinoina: niitä voi selailla ja lukea yksittäin. Yhdessä ne täydentävät toisiaan piirtäen monipuolisen kokonaiskuvan toimimisesta taiteen kentällä.
Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk
Aikamääre: Julkaistu 2020-08-19
Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-198-2
Kieli: suomi
ISBN: 978-951-597-198-2
Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut
Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Näin viittaat tähän julkaisuun
Isomursu, E., Hoppu, P. & Tötterström, J. (toim.) 2020. Taidetta ja elämää. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 57. Hakupäivä 28.5.2023. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-198-2.
Millaista on toimia taiteen tekijänä tai auttaa muita tekijöitä kehittymään tämän päivän Suomessa – ja hieman huomisenkin? Tätä pohditaan omakohtaisesti tämän julkaisun esseissä, joissa kirjoittajat kertovat omasta taiteellisesta ja pedagogisesta toiminnastaan ja siitä, miten se sijoittuu osaksi taiteen laajempaa kenttää. Miksi teen taidetta? Mihin pyrin taiteellani? Millainen taiteen tekijä olen nyt ja millainen haluan olla tulevaisuudessa? Millaisen vaikutuksen haluaisin jättää ympäröivään maailmaan? Nämä ovat muutamia niistä kysymyksistä, joita tekijät ovat kirjoittaessaan pohtineet.
KUVA: Isomursu Esa Pekka
Esipuhe
Kuten esseistä huomataan, ovat oma taiteen tekeminen ja muiden ohjaaminen ikään kuin kolikon kaksi puolta: tyypillisesti molemmat ovat vahvasti läsnä tekijöiden arjessa. Huomataan myös, että opettaminen ja toisten taiteellisen tekemisen ohjaaminen voivat parhaimmillaan olla erittäin luovaa ja taiteellista työtä itsessään.
Tämä julkaisu on tehty Oulun ammattikorkeakoulun Taiteen tekijä ja kehittäjä (YAMK) -tutkinto-ohjelman opiskelijaryhmän ja opettajien yhteistyönä. Kyseessä on ensimmäinen kyseisessä tutkinto-ohjelmassa opintonsa aloittanut ryhmä. Nimensä mukaisesti Taiteen tekijä ja kehittäjä (YAMK) -tutkinto vahvistaa opiskelijoiden kykyä toisaalta toimia itse taiteen tekijöinä ja toisaalta heidän mahdollisuuksiaan kehittää taiteen ja kulttuurin aloja muun muassa opetustehtävissä.
Ryhmän jäsenet olivat jo YAMK-opinnot aloittaessaan kulttuurialan pitkäaikaisia ammattilaisia. Heillä on monenlaista taustaa kulttuurin kentältä. Mukana on todella paljon osaamista muun muassa musiikin, tanssin, teatterin ja median aloilta. Tekstit toimivat itsenäisinä tarinoina: niitä voi selailla ja lukea yksittäin. Yhdessä ne täydentävät toisiaan, piirtäen monipuolisen kokonaiskuvan toimimisesta taiteen kentällä.
Osana opintojaan kirjoittajat hakivat syvempää ymmärrystä siihen, miten oma taiteellinen ja pedagoginen tekeminen sijoittuu osaksi taiteen laajempaa kontekstia. Opiskelijoiden omia analyyseja pohdittiin matkan varrella myös yhdessä koko ryhmän ja opettajien voimin. Työn tuloksena syntyi tämä omakohtaisten kirjoitusten kokoelma, joista kokonaisuutena piirtyy laajempi kuva siitä, millaista taiteen tekeminen on Suomessa nykyään. Uskomme, että kuka tahansa taiteen tekijä vasta-alkajasta veteraaniin ja amatööristä ammattilaiseen löytää näistä teksteistä huomioita, joita on antoisaa peilata omaan tekemiseensä.
Artikkeleita raporttiin ovat kirjoittaneet Juhani Alakärppä, Anu Enqvist, Hilkka Haaga, Hannu Hirvelä, Paula Kettu, Mirka Kortesoja, Tiina Kukkula, Kaisa Kuula-Bullat, Ari-Matti Lappalainen, Sara Larikka, Maiju Laurila, Päivi Mettovaara, Anna Myllylä, Lea Orpana, Hanna Poikela, Juho Paaso-Rantala, Timo Roiko-Jokela, Maiju Roine, Kaisa Rundelin, Leena Saunanen, Karoliina Siimes, Hanna-Kaija Takalo, Liisa Vihelä ja Jutta Wrangén. Työn ohjaajina ja julkaisun toimittajina ovat toimineet yliopettajat Petri Hoppu, Pekka Isomursu ja Jouko Tötterström.
Antoisia lukuhetkiä!
Oulussa 15.5.2020
Esa Pekka Isomursu, Petri Hoppu ja Jouko Tötterström
Toiminta, totuus ja tarina – medianomin tutkimusmatka taiteilijuuteen
Haaga Hilkka
Mitä on taide? Mikä on taidetta? Onko taide tutkimuksellista? Miten taidetta tutkitaan ja ennen kaikkea, kuka on taiteilija? Mitä on taiteilijuus? Taiteen tekijän ja kehittäjän YAMK-opinnoissa tutkittiin omaa taiteilijaminää: millaista oma taiteellinen toiminta on tällä hetkellä, millaiseksi taiteen tekijäksi haluaa tulla ja miksi taidetta ylipäätään haluaa tehdä.
Oppilas keskiössä
Orpana Lea
Olen Lea Orpana, Lahdessa toimiva laulunopettaja ja kansalaisopiston suunnittelijaopettaja. Tässä tekstissä esittelen tapaani opettaa ja lähestyä laulamisen opetusta siten, että oppilaan toiveet ja tavoitteet ovat opettamisen keskiössä.
Omine hassuine ajatuksineni, olen paras minä: opettaja, esiintyjä ja taiteilija
Kettu Paula
Taiteen kentällä opettaja on moniosaaja. Artikkelissa esitellään kirjoittajan taidepedagogin identiteetin rakentumista kolmen erilaisen roolin eli opettajuuden, esiintyjyyden sekä taiteilijuuden kautta. Kasvuympäristön merkitys, kansantanssin vahva läsnäolo ja keskustelu ovat keskeisiä rakennuspalikoita, joiden ympärille teksti rakentuu. Kirjoittaja pohtii artikkelissa omien epävarmuuksien hyväksymistä ja oman tien löytämistä taiteen kentällä.
Haltioitumista metsästämässä
Larikka Sara
Tekstissä avataan kokemuksia taiteen tekemisestä ja opetustyöstä. Sara Larikka kertoo myös, miten hän on päätynyt alallensa ja mitä hän on tehnyt musiikkipedagogiksi valmistumisen jälkeen.
Minun polkuni taiteen tekijänä ja kehittäjänä
Takalo Hanna-Kaija
Hanna-Kaija Takalon taiteilijapolkuun on vaikuttanut vahvasti oma eletty elämä ja sen tuomat opit. Artikkelissa käydään läpi Hanna-Kaisan taiteilijapolku.
Mitä se on se kyltyyri?
Hirvelä Hannu
Kaikilla meillä on oma käsityksemme taiteesta ja sen merkityksestä yksilöille ja yhteiskunnalle. Mutta kuinka määritellään, mitä taide on ja kuka saa päättää taiteesta? Klikkiotsikoksi muotoiltuna: Oletko aina nauttinut taiteesta väärin?
Pehmeää taidetta
Kortesoja Mirka
Opiskelen taiteen tekijä ja kehittäjä (YAMK) -tutkintoa Oulun ammattikorkeakoulussa. Opintojeni myötä olen saanut mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan taiteen merkitystä ja sen ilmenemistä omassa työskentelyssäni. Tämän pohjalta olen koostanut artikkelin, joka kertoo minusta ja taiteen tekijyydestäni. Olen koulutukseltani ohjaustoiminnan artenomi (AMK) ja olen työskennellyt kulttuurin sekä taiteen parissa valmistumisestani vuodesta 2011 lähtien.
Unelmatyössä
Kukkula Tiina
”Se on monipuolista, rentouttavaa ja kivaa ajanvietettä. Soittaessa ajattelee vain soittamista, eikä hermoile muista asioista. Pianonsoitossa voi myös purkaa tunteitaan.” Olen taiteilija ja taiteet ovat syvällä minussa. Kuitenkin koen ensisijaisesti olevani taidepedagogi. Rakastan lasten ja nuorten kanssa työskentelyä. Heidän kasvamisensa luoviksi, vahvoiksi, itseään rohkeasti ilmaiseviksi ihmisiksi luo työlleni merkityksen.
Minä taiteilijana – ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Roiko-Jokela Timo
Tämä kirjoitelma on analyysi omasta taiteilijuudestani, jota pohdin tekemäni videon kautta. Hieman humoristinen video sisältää neljä eri pätkää. Ensimmäinen pätkä esittelee nuoren, juuri vibrafonin löytäneen iloisen swing-soittajan. Toinen pätkä tuo esiin nuoren ammattilaisen, klubikeikkojen myötä itsevarmuutta saaneen soittajan, joka löytää teknisen vempaimen tuomaan ulottuvuutta tekemiseensä. Kolmas pätkä esittelee midivibrafonin löytäneen, asemansa vakiinnuttaneen artistin ja neljäs pätkä esittelee mihin suuntaan koen olevani menossa nykyään ja tulevaisuudessa.
Minä ja taiteeni
Alakärppä Juhani
Muusikkous ja kuvataide elävät minussa. Ne ovat kulkeneet lapsuudesta mukanani ja antaneet elämääni tarkoitusta ja sisältöä. Nämä kaksi rakasta harrastusta ovat antaneet kanavan itseilmaisulle ja luovuudella. Taide on tuonut toimeentuloa elämääni ja laulusta minulle tuli ammatti vuonna 2011.
Uudet tavat tehdä taidetta – samplauksen ideologia ja estetiikka
Lappalainen Ari-Matti
Miten taidetta tehdessä eri työvälineet, metodit ja estetiikkakäsitykset vaikuttavat teoksen lopputulokseen? Teksti havainnollistaa samplauksen ideologiaa ja estetiikkaa eri konteksteissa. Videoleike kuvaa esimerkin, kuinka samplausta voi hyödyntää luovana työkaluna.
Minä taiteen tekijänä
Laurila Maiju
Miksi teen taidetta? Mitä voin antaa muille? Mitä taide antaa minulle? Mitä voin opettaa muille? Kysymyksistä suurimpana lienee kuitenkin: mitä voin oppia ihmisestä taiteen kautta? Mitä voin ymmärtää itsestäni ja muista? Mitä voin kertoa muille itsestäni?
Aikamoista taiteilua!
Roine Maiju
Säveltävän pianopedagogin mietteitä taiteesta, arvoista ja opetuksesta. Onko opettaminen taidetta ja mihin taiteellani pyrin? Miksi minä, pianonsoiton opettaja, ryhdyin säveltämään?
Erikoistuminen yleiseen
Paaso-Rantala Juho
Avaan maallikkotermein ja mutkia oikoen monelle varsin tuntematonta pelituotannon prosessia. Toivon, että kirjoitus nostaa ilmaisumuodon arvostusta, kun ymmärtää kuinka monen tietokäsityöläisen yhteistyönä teos syntyy. Samalla pohdin oman työnkuvani muuttumista yksinomaan suorittavasta työstä kuratoinniksi ja fasilitoinniksi.
Hidasta taidetta
Enqvist Anu
Taiteen tekijänä miettii lähes poikkeuksetta teostensa merkitystä yleisölle. Teatteri on esittävä taiteenlaji, jossa yleisö on läsnä teoksen syntyprosessissa alusta loppuun. Teoksilla on luonnollisesti merkitys myös tekijöilleen. Käännän tekstissä näkökulman sisäänpäin ja pohdin, mikä motivoi minua tekemään taidetta ja miksi koen sen merkitykselliseksi. Kirjoitan myös asioista, joiden koen estävän merkityksellisyyden kokemusta.
Taiteesta toimeentuloa ja hyvinvointia?
Rundelin Kaisa
Koen taiteen tekemisen ihmisen hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeänä asiana. Usealle taide toimii keinona ilmaista itseään ja kokea maailmaa ja toisille taide antaa sisältöä ja esteettisiä kokemuksia. Taide ei kuitenkaan pitkästä historiastaan huolimatta ole löytänyt vakiintunutta paikkaa yhteiskunnassamme ‒ ainakin jos tarkastellaan olemassa olevia rahoitusjärjestelmiä.
Pedagogina taiteen alalla
Wrangén Jutta
Tanssinopettajan mietteitä matkastaan tähän päivään: mitkä asiat saavat pitämään alalla, jatkamaan uraa? Ajatuksia siitä, miltä tuntuu olla taiteen alalla tuntematta itseään varsinaisesti taiteilijaksi. Vielä.
Taide ja minä
Vihelä Liisa
Artikkelissa pohditaan taiteen näkymistä ja merkitystä kirjoittajan omassa elämässä.
Kohtaamisen taide
Mettovaara Päivi
Kun taide antaa mahdollisuuden kohdata itsen ja muut myötätuntoisemmin.
Virkamies taiteen tekijänä
Kuula-Bullat Kaisa
Artikkelissa pohditaan, millaista on toimia samanaikaisesti sekä taiteen tekijänä että kaupungin virkamiehenä.
Taiteen tekemisestä, kokemisesta ja kehollisesta resonanssista
Myllylä Anna
Kirjoitus pohtii taiteen tekemisen ja opettamisen toisiaan ruokkivaa vuoropuhelua sekä taiteilijapedagogista ammatti-identiteettiä kirjoittajan oman kokemuksen ja työhistorian kautta.
Muusikon monet roolit
Saunanen Leena
Muusikko, musiikkityöläinen, taiteilija, täsmätaiteilija, toistentaiteilija, musiikkipedagogi, mahdollistajataiteilija – musiikin ammattilaisuus on monitahoinen ja särmikäs kokonaisuus, jonka kentällä sukkulointi aiheuttaa joskus identiteettiongelmia jopa kriisiin asti. Rooleja riittää ja silloin tällöin oma muusikkous jää pimentoon – säännöllisin väliajoin tämä tulee eteen ja tällöin pitää istahtaa alas ja pohtia kannon nokassa, kuka oikeastaan on ja miksi ja onko tarpeen selventää itselleen näitä rooleja.
Tradition paino taiteessani
Poikela Hanna
Kansantanssijan taide kommunikoi ajassa. Perinteen siirtäminen ja jatkaminen on alan ydintehtäviä, ja kansantanssin tekijät pyrkivät löytämään aina uusia tapoja tuoda elementtejä traditiosta nykyhetkeen.
Kuinka pienestä taiteilijaopettajuus kuolee?
Siimes Karoliina
Esittävän taiteen opettajan persoona on hänen instrumenttinsa, jolla hän työskentelee. Taideopettaja elää opettamaansa asiaa vahvasti ja henkilökohtaisesti, antaa itsestään, herkistyy, eläytyy ja liikuttuu. Taiteen kanssa työskennellessä tunteet ovat aina pelissä mukana, myös opettajalla. Niinpä sekä opettajalle että opiskelijalle aidosti hedelmällisen luovan työskentelyn edellytys on aina turvallinen luottamuksen tila.
LOPPUSANAT
Isomursu Esa-Pekka, Hoppu Petri, Tötterström Jouko
Tässä luvussa vedämme vielä yhteen muutamia kantavia teemoja, jotka tavalla tai toisella nousivat esiin monessa artikkelissa. Annamme tässäkin puheenvuoron artikkeleiden kirjoittajille lainaamalla otteita heidän teksteistään.
KUVA: Isomursu Esa Pekka
Miksi teet taidetta?
Kulttuuri- ja taidealalla työskentely on monelle, varmaankin aivan valtaosalle tekijöistä, enemmän kuin työtä: se on kutsumus ja elämäntapa. Teksteistä nousee vahvana esille kaksi teemaa: sisäinen pakko tai ”hengen palo” taiteen tekemiseen sekä vilpitön halu toisten auttamiseen. Elämysten jakamisen myötä on taiteessa paljolti kyse yhdessä voimaantumisesta.
Yleisön kiitokset tai rahallinen korvaus - joskin omalla tavallaan tärkeitä nekin - ovat toissijaisia verrattuna siihen sisäiseen mielihyvään, joka seuraa itsensä toteuttamisesta taiteen kautta:
Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::getList() should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::getList($akCategoryHandle, $filters = Array) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 102
Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::add($at, $args, $pkg = false) should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::add($akCategoryHandle, $type, $args, $pkg = false) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 161
Näyttämöllä nautin hetkestä jokaisella solullani. Silloin kehoni kertoo, mieleni tanssii ja sieluni elää unelmaa. Koen jotain erityistä, kun saan olla juuri sellainen kuin olen, välittämättä siitä, minkälainen minun odotetaan olevan. Silloin olen minä…
Se ilo, mitä taide tuo tekijälleen, halutaan myös jakaa. Taide on parhaimmillaan juhlaa sekä esittäjälle että yleisölle:
Minulle taiteen tekijänä on tärkeää luoda itse, mutta ennen kaikkea saada muut ihmiset mukaan luomaan ja nauttimaan taidekokemuksista.
Toivoisin taiteilijana, että voisin omilla esityksilläni saada vietyä yleisön jonnekin arjen yläpuolelle, jonnekin minne itsekin joskus pääsen haltioituessani muusikon soitosta konsertissa.
Taiteilijoiden hengen palo tekemäänsä työtä kohtaan ei liene niin yllättävä havainto kuin ehkä se, miten vahvana motiivina nousee esille toisten auttaminen. Empatia ja aito ilo toisten onnistumisista välittyvät teksteissä vahvasti. Kun itse osaa, on palkitsevaa, kun osaamista voi siirtää ja jakaa toisille. Tässä ei ole väliä sillä, onko toinen ammattimainen taiteilija, aloitteleva amatööri tai ”tavallinen tallaaja”. Taide kuuluu kaikille. Oman osaamisen jakaminen ja toisten auttaminen myös palkitsee voimakkaasti kaikkia tekijöitä.
… on erityisen hienoa todistaa sitä hetkeä, kun nuori, opintovaiheessa oleva muusikko onnistuu esityksessään ylittämään itsensä. Ammattilaiselta onnistunutta esitystä pitää itsestään selvänä, mutta nuorten luotsaaminen korkeatasoisen taiteen tekemisen äärelle – se vasta on jotain!
On onni saada tehdä työtä, jota rakastaa. Minua ei koskaan ahdista lähteä töihin. Opettaessani en tuijota kelloa ja odota työpäivän päättyvän, vaan usein hämmästyn opetuspäivän päättyessä, kuinka siivillä aika jälleen hurahti.
Sydänalassa olevat ilon sykäykset oppituntien aikana ovat kertoneet, että minä ja minun työni kuulumme yhteen.
Yhdenvertaisuuteen liittyy vahvasti myös taiteen saavutettavuuden lisääminen myös heille, joiden luo se ei tavallisesti löydä.
En halua löytää itseäni tilanteesta, jossa sanoisin kenenkään tekemää taidetta ’paskaksi’. Minusta kaikella taiteella on arvo. Sen arvo voi toisinaan olla myös tekijälleen enemmän kuin katsojalle, mutta se ei mitätöi taidetta arvottomaksi. Osaaminen toki liittyy taiteeseen ja taiteen tekijänä voi kehittyä ja kehittää. ... Jokaisella on oikeus nauttia taidetta ja ilmaista itseään taiteen keinoin.
Monella on kaksoisrooli toisaalta taiteilijana ja toisaalta taiteellisen työn opettajana tai ohjaajana. Näitä ei tyypillisesti nähdä erillisinä asioina vaan ikään kuin jatkumona: voi olla vaikea sanoa, missä toinen rooli alkaa ja toinen päättyy. Luovuuden esiin saaminen toisista voi parhaimmillaan itsessään olla erittäin luovaa ja taiteellista toimintaa. Opettaja oppii taiteesta paljon opettaessaan.
Ovatko pedagogiset lapsille suunnatut miniatyyrisävellykset taidetta? Vastaan rohkeasti kyllä.
Joskus kuitenkin taiteilijan ja pedagogin roolit on syytä erottaa toisistaan:
Pedagogi–muusikon pitää ainakin joissain asioissa kehittää itselleen kaksoispersoonallisuus, jolloin tohtori Jekyll opettaa oppilaille länsimaisen musiikin perintöä tutkimuksen ja vallalla olevien esteettisten käsitysten kontekstissa. Opettajan sisällä piilevä Mr. Hyde puolestaan päästää villimmät piirteensä esiin omassa musisoinnissaan tai muussa taiteellisessa toiminnassa.
Millainen taiteen tekijä haluat olla tulevaisuudessa?
Taiteen uudet tuulet kiinnostavat kirjoittajia. Ei haluta jämähtää paikoilleen, vaan pyritään oppimaan ja kokeilemaan uutta. Myös maailma ympärillä muuttuu, ja siksi osaamisen, tietojen ja taitojen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Näistä syistä Yamk-tutkintokin kiinnostaa. Opiskelu koetaan tilaisuutena hengähtää, pysähtyä ja katsoa sekä arvioida omaa tekemistä ”lintuperspektiivistä”.
Tulevaisuudessa minua kiehtoo ajatus yhteistaiteilijuudesta, ja työryhmissä työskentelemisestä.
Monitaiteelliset projektit yhteistyössä eri taiteen tekijöiden kanssa ovat rikastuttaneet ja syventäneet myös omaa taiteellista toimintaani.
Minusta taiteen kentän kehitys näyttäisi kulkevan koko ajan monitaiteisempaan suuntaan. Monialaiset työryhmät yleistyvät ja tarkasti määritellyt rajat hämärtyvät.
Koska perustuksetkin tarvitsevat ylläpitoa, olen uudelleen Oulun koulussa. Alan YAMK-tutkinto on ollut haaveissani pitkään. Toivon, että takana olevat 16 työvuotta saavat tämänkin kautta lisäpontta ja jaksan alalla tulevinakin vuosina.
Monialaisuuden ei tarvitse rajoittua taiteen eri aloihin vaan se voi kattaa myös monia muita ulottuvuuksia. Taide ei ole erillinen ilmiö ja itsenäinen saareke, vaan se on osa jokapäiväistä elämää, ja taiteen tekeminen voi saada kimmokkeen ja innoituksen arkipäivästä. Seuraavaan ajatukseen onkin hyvä päättää tämä julkaisu:
Minusta piti tulla tanssija, näyttelijä ja laulaja, kampaaja, poliisi sekä urheilija – ja niinhän minusta tuli. Kaikkien näiden ammattien taitoja tarvitsen tanssinopettajan työssä.
