Taiteesta toimeentuloa ja hyvinvointia?

Koen taiteen tekemisen ihmisen hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeänä asiana. Usealle taide toimii keinona ilmaista itseään ja kokea maailmaa ja toisille taide antaa sisältöä ja esteettisiä kokemuksia. Taide ei kuitenkaan pitkästä historiastaan huolimatta ole löytänyt vakiintunutta paikkaa yhteiskunnassamme ‒ ainakin jos tarkastellaan olemassa olevia rahoitusjärjestelmiä.

KUVA: Hanna Brotherus ‒ Tytär (kuva: Jones Maxwell)

Toimeentuloa näkyvyydestä?

Suurin osa taiteen tekijöistä elää ilman vakituista toimeentuloa ja taiteen tekeminen lepää lähinnä apurahojen varassa. Taide tuntuu olevan osalle ihmisistä itsestään selvä olemassa oleva asia, joka vain jostain tulee kivana lisänä elämäämme. Usein kuulee kysyttävän, että "voisitteko esiintyä tai soittaa jotain jossain tilaisuudessa?" Sen jälkeen, kun tulee puhe rahasta ja esiintymispalkkioista hyvä idea esityksestä kaatuu siihen. “Ei ole rahaa, mutta meillä on mahdollisuus tarjota näkyvyyttä.” Liiankin usein ajatellaan, että taiteen tekijät tekevät taidettaan, esimerkiksi tanssia tai soittamista ihan omaksi ilokseen ja ovat näin ollen valmiita jakamaan tätä ilosanomaa ilmaiseksi kenelle vain. Pohjola, A. I. 2019. Taidetta ja kulttuuria teille, palkkio meille. Lapin Ylioppilaslehti 15.4. Hakupäivä 22.6.2020. http://lapinylioppilaslehti.fi/2019/04/15/taidetta-ja-kulttuuria-teille-palkkio-meille/

Harhaluulo on myös, että näkyvyydellä voi ostaa ruokaa eli että se olisi suoraan sellaisenaan rahan korvike. Hyvä esimerkki tästä oli muutama vuosi sitten tapahtunut episodi, kun opetus- ja kulttuuriministeriö tarjosi Suomen eturivin sarjakuvataiteilijalle kahden päivän piirroskeikkaa Finlandia-talossa kansainvälisessä lehdistönvapausseminaarissa ateriapalkalla. Leka kirjoitti työtarjouksesta Facebook-sivulleen ja “monen kommentoineen mielestä kulttuuri- ja taidealojen työntekijöitä poljetaan edelleen työmarkkinoilla ja heidän ammattitaitonsa vähätellään ruokapalkka- ja näkyvyysehdotuksilla.” Louko, E. 2016. Lähtisitkö sinä ruokapalkalla asiantuntijakeikalle? Kaisa Leka suivaantui ministeriön työtarjouksesta. MTV Uutiset 12.4. Hakupäivä 22.6. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/lahtisitko-sina-ruokapalkalla-asiantuntijakeikalle-kaisa-leka-suivaantui-ministerion-tyotarjouksesta-tuntuu-loukkaavalta/5838142#gs.wo7le1

Taiteen tekijät ovat uhranneet lukuisia vuosia elämästään taidon kurinalaiseen harjoitteluun ja usein maksaen siitä kalliin hinnan. Sen jälkeen, kun heillä taito on, oletetaan, että sehän vain joillakin on ja miksi he eivät sitä haluaisi muille jakaa. Jos verrataan tätä esimerkkiä esimerkiksi hoitoalaan, en usko, että kovin moni hoitoalalle kouluttautunut ihminen lähtisi ilmaiseksi tekemään hoitotyötä ihan vaan jakaakseen luontaista hoitotaitoa, joka hänellä on.

Taiteesta hyvinvointia

Taidetta on joka paikassa ympärillämme ja taide voi auttaa ihmisiä monessa merkityksessä, kuten esimerkiksi ennaltaehkäisevänä terveydenhuoltona. Taide voi ehkäistä myös sosiaalisten ongelmien syntymistä ja toimia ennaltaehkäisevänä mielenterveystyönä. Jos meillä panostettaisiin elämän alkumetreiltä saakka enemmän taiteen tekemiseen ja nähtäisiin taide hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja eheyttäjänä voisi olla, että ihmiset voisivat paremmin ja sosiaali- ja terveysongelmatkin pysyisivät paremmin kurissa.

Tuntuu, että yhteiskunnassamme kuitenkin pyritään panostamaan rahallisesti enemmänkin jälkityöhön kuin ennaltaehkäisyyn. Tällä esimerkillä viittaan siihen, että taidetta pidetään turhana lisänä elämässä, kun taas sosiaali- ja terveyshuolto ja kaupallisuus ovat selviä asioita, joissa rahan kuuluu kulkea. Samalla logiikalla tanssijalle ei opetettaisi oikeaa ja turvallista liikettä, ostettaisiin vain riittävästi kylmäpusseja ja laastareita. 

Minä taiteen tekijänä

Viimeisimmässä teoksessani lähdin liikkeelle intuitiivisesti kirjoitetun omakohtaisen tekstini pohjalta ideoimaan tanssiteatteriteosta. Teksti, jonka olin vuosien saatossa kirjoittanut täytyi saada esille muidenkin nähtäväksi ja koettavaksi. Halusin, että teksti ja kokemukseni muuttuvat näkyväksi tanssin, tekstin, teatterin ja musiikin keinoin. Kokosin työryhmän, jossa myös toinen tanssija kirjoitti omakohtaista tekstiä. Kokosimme teksteistämme olennaisimmat sisällöt yhdessä ohjaajan ja koreografin kanssa. Teokseen luotiin äänimaailma ja visuaalinen maailma ja valitut tekstit auttoivat sisällön ymmärretyksi tuomista teoksen liikeilmaisun ohella.

Parhaimmillaan tällainen teos voi toimia ennaltaehkäisevänä mielenterveystyönä tai eheyttävänä kokemuksena, vaikka omia taakkoja ei kantaisikaan. On hyvä nähdä ihmiselämän syviä ulottuvuuksia ja miten ihmiset ne kokevat. Useimmilla ihmisillä on elämässään monenlaisia vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Haluan tarjota vaihtoehtoisia keinoja kohdata omia kipupisteitä ja antaen samanaikaisesti näkyvyyttä vaikeillekin aiheille, joista useilla on vaikea puhua kenellekään. Ihmiset kantavat monenlaisia kokemuksia ja taakkoja yksikseen ja yksi tärkeä taiteen tehtävä on tuoda niitä päivänvaloon ja samanaikaisesti kehittää ihmistä ja viedä yhteiskunnan kehitystä eteenpäin. Taiteen kautta voidaan tutkia ihmisen ja elämän olemusta ja ilmiöitä. Näin ollen taide toimii myös yhteiskuntaa kyseenalaistavana ja eteenpäin vievänä voimavarana. Taiteen ei tarvitse kuitenkaan olla vakavaa ja käsitellä vain vaikeita aiheita. Sen avulla voi tuoda esiin keveitäkin jokapäiväisiä elämän ja ihmisyyden ilmiöitä.

KUVA: Satu Tuomisto ‒ NelkytPlus (kuva: Pirjo Lempeä)

Lähteet

Uusimmat artikkelit