Hae sivustolta

Uudet tavat tehdä taidetta – samplauksen ideologia ja estetiikka

Miten taidetta tehdessä eri työvälineet, metodit ja estetiikkakäsitykset vaikuttavat teoksen lopputulokseen? Teksti havainnollistaa samplauksen ideologiaa ja estetiikkaa eri konteksteissa. Videoleike kuvaa esimerkin, kuinka samplausta voi hyödyntää luovana työkaluna.

KUVA: Ari-Matti Lappalainen

Uudet tavat tehdä taidetta

Taiteen tekijänä minua inspiroivat uudet tavat ja keinot tehdä taidetta. Työskentelenpä sitten musiikin, elokuvan, näyttämötaiteen tai sanataiteen kentällä, minulle on tärkeää jokaisen projektin kohdalla lähestyä tekemistä itselleni uudella tavalla ja kehittää taiteellista ilmaisuani ja työkalupakkiani. Minulle eri taidemuodot ovat hyvin lähellä toisiaan ja uskon, että periaatteita, joita on oivaltanut jonkin taidemuodon parissa voi soveltaa ja hyödyntää laajemmin taiteen kentällä. Kun ymmärtää prosesseja, miten ihmiset havainnoivat ja prosessoivat ympäröivää maailmaa, taiteen keinoin voi pyrkiä välittämään elämyksiä, jotka puhuttelevat ja liikuttavat.

Olen tekemisessäni yleensä teos- ja projektilähtöinen ja pidän siitä, miten ennalta määritellyt estetiikkakäsitykset ja eri työvaiheissa käytetyt välineet ja metodit vaikuttavat teoksen lopputulokseen. Kun jo teoksen ideointivaiheessa on tarkka visio, miten teoksen tulee rakentamaan ja mihin estetiikkakäsityksiin tai konventioihin se tulee nojaamaan, kokonaisuus pysyy kasassa ja periaatteet ohjaavat taiteellista tekemistä kohti eheää ja yhtenäistä kokonaisuutta. Taiteellista ilmaisua ja räiskyvää luovuutta ei tarvitse rajoittaa, kun tietyt raja-aidat ovat selkeät. Kokeellisten lähestymis- ja toteutustapojen kautta voi pyrkiä jopa luomaan jotain uutta, kun voi luottaa, että tiettyihin totuttuihin estetiikkakäsityksiin nojaamalla teos pysyy hahmotettavana. Mielestäni teos on silloin erityisen onnistunut, kun sen muoto ja sisältö tukevat saumattomasti toisiaan tai ovat jopa erottamattomia.

Samplauksen ideologia ja estetiikka

Samplaus luo uusia merkityksiä

Minua on pitkään kiehtonut samplauksen ideologia ja estetiikka, ja kuinka ilmiötä voi hyödyntää luovana työkaluna. Samplauksessa jokin yksikkö siirretään uuteen ympäristöön. Eroa viittaukseen voi havainnollistaa siten, että viittauksessa luodaan suhde johonkin yksikköön, mutta samplauksessa itse yksikkö siirtyy uuteen ympäristöön. Mukana siirtyy alkuperäisen yksikön muoto sekä muita ominaispiirteitä. Haluan myös luoda eroa termiin kollaasi, koska mielestäni se kuvaa erityyppistä ilmiötä, eikä kollaasi etene välttämättä lineaarisesti ajallisena jatkumona, mikä on oleellista samplauksessa.

Samplauksen estetiikassa on hyve, että sample sovitetaan uuteen ympäristöön luovasti ja mahdollisimman saumattomasti. Silti sample säilyttää aina jossain määrin oman yksikkönsä raamit, jonka sisällä yksikkö on itseriittoinen. Jotta ihmismieli voi ymmärtää ympäröivää maailmaa, mielelle on ominaista ja tarpeellista, että se jäsentää havainnot erillisiksi yksiköiksi. Esimerkiksi lautanen on itseriittoinen yksikkö, jolla on raaminsa. Samoin on myös pöytä. Mutta kun lautanen on pöydällä, se on samalla saumattomasti osa pöytää. Lisäksi lautanen sekä pöytä ovat saumattomasti osa suurempaa kokonaisuutta, esimerkiksi huonetta. Mieli haluaa samaan aikaan nähdä rajoja, mutta silti olla piittaamatta niistä, jotta se voisi ymmärtää kokonaisuuksia.

Samplaus ja sen hyödyntämisestä johdettu ideologia tarjoutuvat sopivana ihmismielen ominaisille jäsennysmekanismeille. Samplen hahmottaa, vaikka ei välttämättä tietoisesti, erilliseksi yksiköksi, mutta samalla se on samplauksen estetiikan hyveiden mukaan toteutettuna saumaton osa kokonaisuutta. Samplaus voi yhdistää hyvinkin irrallisia elementtejä ja luoda uusia merkityksiä. 

Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::getList() should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::getList($akCategoryHandle, $filters = Array) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 102

Warning: Declaration of Concrete5_Model_FileAttributeKey::add($at, $args, $pkg = false) should be compatible with Concrete5_Model_AttributeKey::add($akCategoryHandle, $type, $args, $pkg = false) in /opt/www/docs/epooki/concrete/core/models/attribute/categories/file.php on line 161

Samplaus eri konteksteissa

Yleensä termi samplaus liitetään valmiiden kappaleiden osien manipuloimiseen ja hyödyntämiseen uudessa ympäristössä, mutta samplauksen ideologiaa voi hyödyntää laajemminkin luovana työkaluna.

Amerikkalainen artisti Beck kertoo albumiinsa Odelay liittyen: ”We spent a lot of time trying to get things to sound like samples. I'd play guitar and play it like a loop. There's a lot of fun in sampling, / - - / There's something interesting when you have a sample and then you have singing and other things over it. It becomes part of the glue of the song. / - - / so samples influence my playing in that way.” Beck. 2006. Dust to Dust. Teoksessa L. Parker (toim.) Yahoo! Music. Hakupäivä 3.2.2020. https://web.archive.org/web/20060426043800/http://ca.music.yahoo.com/read/interview/18129661

Dj Spooky kertoo samankaltaisia ajatuksia Dead Dreamer -levyynsä liittyen: ”It was me playing bass on a lot of tracks and then sampling that because I almost didn't want it to sound like a live thing; I wanted it to sound like samples, I like samples. I play a riff and then I sample it and then loop it and partition it and edit it in such a way that it sounds like it's a sample.” Dj Spooky. 1996. Digital ghost: DJ Spooky patrols the virtual dance city. Teoksessa J. Garelick (toim.) Boston Phoenix 28.11–5.12.1996. Hakupäivä 3.2.2020. https://web.archive.org/web/20170516030058/http://www.bostonphoenix.com/alt1/archive/music/reviews/11-28-96/DJ_SPOOKY.html

Samplaus liitetään yleensä musiikkiin, mutta olen itse hyödyntänyt samplauksesta johdettua ideologiaa esimerkiksi myös sanataiteessa ja runonlausunnassa. Myös Monty Python's Flying Circuksen joitain rakenteellisia osasia voidaan pitää samplemaisina. Graham Chapman kertoo: ”/ - - / we started / - - / to shoot off a few shots of people illustrating situations, saying 'And now' or 'And then he said' or whatever, so you could virtually go to anything just in case we got into difficulties with continuity later.” Chapman, G. 1973/2003. The Pythons: Autobiography by The Pythons. Teoksessa B. McCabe (toim.) Iso-Britannia: Orion Books, 188.

Hyvä esimerkki havainnollistamaan, miten samplauksen ideologia toteutuu muussa ympäristössä, johon termi perinteisesti liitetään, on Esa Pakarisen vuonna 1981 Ylen Iltalaulu-ohjelmassa esittämä kappale Hullu hanuri Yle Areena 2011: Esa Pakarinen: Hullu hanuri. Iltalaulu 7.4.1981. Video. Hakupäivä 3.2.2020. https://areena.yle.fi/1-50094013. Pakarinen levytti kappaleen ensimmäisen kerran vuonna 1954. Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Reino Helismaa.

Iltalaulu-ohjelmassa Pakarinen laulaa hanurista, joka soittaa taukoamatta alkeellista teemaa eikä suostu hiljenemään. Laulun sanojen väliin Pakarinen soittaa toistuvasti katkelmia tästä kuvitteellisesta teemasta. Näistä pätkistä voidaan päätellä, että hanurin alkeellinen teema on / G# G A# G# / G F G# G /, jota hanuri soittaa taukoamatta loopilla kaiken aikaa. Teeman samplaus lyriikoiden väliin vahvistaa kappaleen huumoria ja luo kappaleen kokonaismerkitystä.

Hanurin teemasta muodostuu pysyvän muodon ja ominaispiirteidensä myötä muuttumaton yksikkö. Kun kappaleessa tulee kohta, jossa teema soi, laulu ja muu säestys katkeavat äkillisesti, mikä luo vaikutelman, että nyt leikattiin hetkellisesti sinne, missä hanuri soittaa loputonta teemaansa – toisin sanoen teemaa samplataan kappaleeseen.

Kuin samplauksen oppikirjojen mukaan Pakarinen muokkaa samplea kappaleen eri osioihin sopivaksi muuttamatta itse teemaa. Jos teeman jakaa kahteen osaan, / G# G A# G# / = alku ja / G F G# G / = loppu, voidaan havainnollistaa, että Pakarinen käyttää teemaa hyödyksi kahdella eri tavalla: kappaleen toisessa osassa muodossa koko teema + alku ja toisessa osassa loppu + alku. Pysyvä yksikkö ei muutu, sillä Pakarinen aloittaa hanurin looppaavan teeman soittamisen vain eri kohdasta. Näin Pakarinen muokkaa samplauksen ideologian mukaan samplea sopivaksi muuhun kokonaisuuteen, mutta vastaanottajalle jää silti käsitys, että hanuri soittaa koko ajan samaa teemaa.

Samplaus luovana työkaluna

Alla olevalla videolla havainnollistan samplauksen ideologiaa ja estetiikkaa. Soitan ensin muutaman lyhyen fraasin kitaralla, bassolla ja rummuilla, minkä jälkeen manipuloin nauhoitettuja fraaseja levysoittimella ja mikserillä. Prosessi havainnollistaa, kuinka vähäisistä aineksista on mahdollista rakentaa kokonainen kappale. Melodiaan on hyödynnetty kahta lyhyttä fraasia, mutta fraaseista saa luotua etenevän yhtenäisen melodian ajoittamalla ensimmäistä fraasia alkamaan eri iskuilla ja liittämään siihen joko osan toisesta fraasista tai fraasin kokonaisuudessaan.

Eri instrumenttifraasien soittaminen levysoittimella ja mikserillä elävöittää toisteisia fraaseja ja tuo kappaleeseen huojuvuutta. Teoksessa yhdistyvät samplauksen toisteisuus ja livesoitto omaleimaisella tavalla. Lopputulos kuulostaa aivan toisenlaiselta, kuin jos olisin soittanut melodian ja muut soittimet suoraan kappaleen muotoon hyödyntämättä levysoitinta ja mikseriä. Samplauksen ideologia ja estetiikka sekä käytetyt välineet ja metodit todellakin vaikuttavat teoksen lopputulokseen.

VIDEO: Ari-Matti Lappalainen 

Lähteet

Uusimmat artikkelit