PUUTA - Puuraaka-aineen hyödyntäminen Utajärven kunnassa


Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahasto..

Pohjois-Pohjanmaan liitto

Vastuullinen yksikkö

Luonnonvara-ala

Koordinaattori

Utajärven kunta

Hankkeen kesto

20.10.2015 - 30.06.2018

Hankkeen kotisivu

https://utapuuta.fi 


PUUTA-hankkeen tavoite on uuden puunjalostusyritystoiminnan ja työpaikkojen syntyminen Utajärven Mustikkakankaan teollisuusalueelle sekä puunjalostuksen ja biotalouden osaamisen edistäminen ja hyödyntäminen. Tarkoituksena on löytää vahva veturiyritys sekä muita edelläkävijöitä, jotka hyötyisivät alueen tarjoamista synergiaeduista. Kehittämistyössä tähdätään useamman yrityksen muodostamaan kokonaisuuteen, jossa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, logistiikkaa, tuotannon sivuvirtoja, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Tarkoituksena on myös lisätä puuraaka-aineen kokonaisvaltaisempaa käyttöä lajittelemalla puuraaka-aine eri käyttökohteisiin sekä hinta- ja laatuluokkiin taloudellisesti kannattavasti.

Yritystoiminnan edistämiseksi ja tueksi hankkeessa kehitetään yrityksille ja yrittäjiksi aikoville puunjalostuskeskuksen simuloitu toimintamalli kannattavuuslaskelmineen, toteutetaan aluesuunnitelma sekä selvitetään laatuhakkeen käytön mahdollisuudet.

Hankkeen tuloksena syntyy kilpailukykyinen puunjalostusyritystoiminnan keskus, jossa erityisesti energiapuu saadaan tehokkaammin käyttöön taloudellisesti kannattavasti sekä uusia työpaikkoja esimerkiksi erikoispuutuotteiden tuotantoon. Puunjalostuskeskukselle syntyy aluesuunnitelma sekä monistettavissa oleva toimintamalli sisältäen kannattavuuslaskelmat ja simuloidut tuotantomallit.

Tavoitteet

PUUTA-hankkeen tavoitteena on edistää puunjalostuskeskustoimintaa Utajärvellä. Tavoitteeksi asetettiin uuden puunjalostusyritystoiminnan ja työpaikkojen syntyminen Utajärven Mustikkakankaan teollisuusalueelle. Lisäksi tavoitteena on biotalouden osaamisen edistäminen ja hyödyntäminen.
Hankkeen kokonaistavoite jaettiin työpaketeittain pienempiin toteuttajakohtaisiin tavoitteisiin, joita olivat puunjalostuskeskuksen asiakaskunnan markkinatutkimus, teollisuusalueen markkinointitoimenpiteet, puunjalostuskeskuksen toiminnan mallintaminen simuloinnin avulla, puunjalostuskeskuksen toteutussuunnitelma sekä laatuhakkeen käytön mahdollisuudet.

Hankkeen toteutus

Hanke on edennyt suunnitellusti. Kaikki tavoitteet ja toimenpiteet on Oamkin osalta suoritettu ja tulokset on julkaistu Oamkin verkkojulkaisussa ePookissa ja ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tietokannassa Theseuksessa.
Hankkeessa tuotetut julkaisut:
Hake pelletin korvaajana keskuslämmityskattilassa / Anu Hilli, Erkki Kylmänen, Mikko Härkönen, Teemu Uutela. ePooki: 2016:32
Aurinkoenergian hyödyntäminen puuhakkeen kuivaamisessa / Anu Hilli, Mikko Posio, Erkki Kylmänen, Eemeli Ã…man, Kasper Ã…man. ePooki: 2017:7
Hakkeen laatuun vaikuttavat tekijät / Putula Joel, Hilli Anu. ePooki: 2017:30
Korjuuajankohdan merkitys hakkeen kosteuspitoisuuteen ja kuivauksen sähkönkulutukseen / Anu Hilli. ePooki: 2017:40
Aurinkoenergian hyödyntäminen hakkeen kuivauksessa / Anu Hilli ja Mikko Posio. ePooki: 2018:12

Opinnäytetyöt:
Pelletin korvaaminen hakkeella biopolttokattilassa. Uutela, Teemu ja Härkönen, Mikko. 2016.
Theseus: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605198675
Avolavakuivurin sähkönkulutuksen optimointi hakkeen

Tulokset

Hankkeen toimenpiteet onnistuivat hyvin ja asetetut tavoitteet saatiin täytettyä. Uutta puualan liiketoimintaa on muodostumassa Utajärven Mustikkakankaan teollisuusalueelle ja pidempään toimineiden yritysten toiminta on tehostunut. Utajärven puunjalostuskeskuksen yritystoiminnan laajentamiseksi tehtiin Mustikkakankaan ja Lämpötien teollisuusalueiden osalta maaperän rakennettavuusselvitykset aluesuunnittelun avuksi ja tonttien perustamisolosuhteiden selvittämiseksi.Hakkeen kuivauskokeilla selvitettiin laatuhakkeen tuotannon tekijöitä, korjuuajankohdan vaikutusta hakkeen kuivumiseen ja sähkönkulutukseen sekä kuivauksen kannattavuutta. Tulosten mukaan puiden korjuuajankohtaa enemmän hakkeen kuivumiseen vaikutti käytetyn kuivausilman lämpötila ja kosteuspitoisuus kuin hakkeen lähtökosteus. Aurinkoenergian käytöstä hakkeen kuivauksessa oli selvästi hyötyä, vaikka taloudellinen

Yhteyshenkilö

Tietolähde: Repotronic