Kieliopinnot

Tutkintoon kuuluvat kieliopinnot

Kielitaito sekä viestintä- ja kansainvälisyysosaaminen ovat keskeisiä työelämätaitoja kaikilla aloilla. Kaikkiin Oamkin tutkintoihin kuuluu siksi suomenkielisen viestinnän sekä toisen kotimaisen kielen ja englannin opintoja. Oamkin kieli- ja viestintäopintojen laajuudet vaihtelevat tutkinto-ohjelmittain.

Pakollisina tutkintoon kuuluvien kieli- ja viestintäopintojen lisäksi opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa kieli- ja viestintäopintoja Oamkin vapaasti valittavien opintojen tarjonnasta tai muitten korkeakoulujen tarjonnasta.


Kieli- ja viestintäosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (HOT)

Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Aikaisemmat kielten opinnot voidaan hyväksilukea tietyin edellytyksin. Toisella asteella suoritettuja ruotsin kielen opintoja ei kuitenkaan voida hyväksilukea, sillä niiden katsotaan sisältyvän ammattikorkeakoulun kelpoisuusvaatimuksiin.

Katso kieli- ja viestintäopintoja koskevat HOT-ohjeet (HOT = hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) kieliopintojen hyväksilukemisesta. Lisätietoja kieliopinnoista vapauttamisesta ja kieliopintojen hyväksilukemisesta saat Oamkin Kielikeskuksen johtajalta, Tarja Paukkeri, tarja.paukkeri#oamk.fi (korvaa # -> @).

Tekstityöpajat

Kaikille Oamkin opiskelijoille on tarjolla tukea erilaisten tekstien tuottamiseen suomen ja englannin kielellä (myös suomi toisena kielenä). Kielikeskuksen tekstityöpajoja järjestetään joka viikko joko kampuksilla (Linnanmaa ja Kontinkangas) tai verkossa (Zoom).

Ohjausta annetaan paitsi itse tekstin kirjoittamiseen, myös esimerkiksi tekstiviite- ja lähdeluettelomerkintöihin. Näissä työpajoissa voi työstää kielikeskuksen opettajien ohjauksessa mitä tahansa kirjallista tehtävää (esim. opinnäytetyö, tiivistelmä, abstract, raportti, essee).

Kielikeskuksen opettajien ohjaus koskee yleisiä kirjoittamisen periaatteita tai esimerkiksi Oamkin yhteisen opinnäytetyön ohjeen mukaisia lähdeviittausmerkintöjä. Sisältökysymyksissä tai alojen omissa käytännöissä opiskelijan on syytä pyytää ohjausta substanssialan opettajalta.

Pajoissa annetaan ohjausta sekä suomen- että englanninkielisiin teksteihin.

Ilmoittaudu työpajaan viimeistään pajaa edeltävänä päivänä klo 12 täyttämällä linkin ilmoittautumislomake. Voit ilmoittautua vain yhteen tekstityöpajaan kerralla (ja seuraavalla viikolla voit halutessasi erikseen ilmoittautua ko. pajaan).

Jos työpajassa on paljon osallistujia, joudut odottamaan omaa vuoroasi. Tehokkainta on, jos tulet työpajaan valmiin kysymyslistan kanssa. Työpajojen ohjaavat opettajat eivät lue tekstejä etukäteen, vaan ohjaus tapahtuu työpajassa. Otathan oman tietokoneen mukaan pajaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Zoom-linkki: https://oamk.zoom.us/j/61470301572

Jos tulet Zoom-tilaan myöhässä, jää rauhassa odottamaan vuoroasi. Ohjaajat palaavat Zoomin päätilaan edellisen ohjauksen loputtua.

Kevään 2024 periodien 4 ja 5 aikataulu on seuraava:


ViikkoPäiväKloKieliOhjaajat PaikkaTila
11pe 15.3.10.30 - 12.00suomi & englantiSoili Fabritius, Kati Hurskainen, Elina BergrothLinnanmaa & Zoom7A233
12to 21.3.15.30 - 17.00suomi & englantiTuula Hopeavuori, Anna-Beata Koskelo, Miisa TannerLinnanmaa & Zoom7A220
13ma 25.3.14.30 - 16.00suomi & englantiHelmi Kilpeläinen, Merja SuomalainenKontinkangas & ZoomLou B2022
14to 4.4.16.00 - 17.30suomi & englantiTuija Juntunen, Juho-Antti Tuhkanen, Arja MaunumäkiLinnanmaa & Zoom7A220
15ti 9.4.8.30 - 10.00suomi & englantiSoili Fabritius, Karoliina Pigg, Anne PoutiainenLinnanmaa & Zoom7A233
16pe 19.4.11.30 - 13.00suomi & englantiKati Hurskainen, Hanna Poussu, Elina BergrothLinnanmaa & Zoom7A233
17ti 23.4.10.30 - 12.00suomi & englantiMerja Suomalainen, Juho-Antti Tuhkanen, Miisa TannerKontinkangas & ZoomLou B2022
18ma 29.4.14.30 - 16.00suomi & englantiTuija Juntunen, Anna-Beata Koskelo, Elina BergrothLinnanmaa & Zoom7A220
19ma 6.5.15.30 - 17.00suomi & englantiHelmi Kilpeläinen, Karoliina Pigg, Arja MaunumäkiLinnanmaa & Zoom7A220
20ti 14.5.15.00 - 16.30suomi & englantiTuula Hopeavuori, Hanna Poussu, Anne PoutiainenLinnanmaa & Zoom7A220
21ke 22.5.9.00 - 10.30suomi & englantiKati Hurskainen, Anna-Beata Koskelo, Arja MaunumäkiKontinkangas & ZoomLou B2022
22ti 28.5.11.30 - 13.00suomi & englantiSoili Fabritius, Helmi Kilpeläinen, Anne PoutiainenLinnanmaa & Zoom7A233
23ma 3.6.14.00 - 15.30suomi & englantiTuija Juntunen, Miisa TannerLinnanmaa & Zoom7A233

Muiden tarjoamat kieliopinnot

Oamkissa tarjottavien kieliopintojen lisäksi voit suorittaa kieliopintoja maksuttomasti esim. ammattikorkeakoulujen yhteisen digitaalisen opintotarjonnan kautta Campusonlinen tai KiVANET-verkoston verkko-opintoina. Myös Oulun yliopiston avoin yliopisto järjestää kieliopintoja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa. Oulun aikuislukio tarjoaa myös kielten kursseja joko päivä- tai iltaopetuksensa opetettavasta kielestä riippuen.

Tarkasta aina kieliopintoja tarjoavalta taholta, ovatko kieliopinnot maksullisia. Vastaat itse muualla kuin Oamkissa suoritettavien kieliopintojen kuluista.

Jos haluat sisällyttää muualla suoritettuja kieliopintoja Oamkissa suoritettavaan tutkintoon, ole yhteydessä oman tutkinto-ohjelmasi opintovastaavaan ja keskustele hänen kanssaan kieliopintojen hyväksilukemisesta. Myös Oamkin kieltenopettajilta saat tietoa kieliopintojen hyväksilukukäytännöistä ja saavutetun kieliosaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen menettelyistä.

Kielten opiskelu Oulun yliopistossa

Oamkilla ja Oulun yliopistolla on sopimus kielten ristiin opiskelusta. Oamkin läsnäolevana tutkinto-opiskelijana voit osallistua Oulun yliopiston kieli- ja viestintäkoulutuksen (KVK) lukukausien aikana tarjottavaan kieltenopetukseen, jos ryhmissä on tilaa. Myös Oamkiin saapuneet kansainväliset vaihto-opiskelijat voivat suorittaa kieliopintoja Oulun yliopistossa, jos opintojakso on tarjolla verkostosopimuksessa myös vaihto-opiskelijoille. Opiskelu on maksutonta.

Ennen yliopiston kieltenopetukseen osallistumista sinun tulee sopia oman opintovastaavasi kanssa, voidaanko Oulun yliopiston kieli- ja viestintäkoulutuksessa suoritetut opinnot sisällyttää Oamkissa suoritettavaan tutkintoosi.

Katso ohjeet ristiin opiskelusta ja opintoihin hakeutumisesta sekä hakemuslomake Oulun yliopiston kieliopintoihin hakeutumiseksi.

Lähtötasotestit

Alapuolella näkyvistä linkeistä pääset tekemään ruotsin ja englannin lähtötasotestit. Niiden tarkoituksena on selvittää onko sinun hyvä kerrata kyseisiä kieliä ennenkuin osallistut tutkinto-ohjelmasi pakollisille englannin ja ruotsin kursseille. Testin tehtyäsi saat heti tuloksen ja mikäli se jää rajan alle, ohjaamme sinua osallistumaan erilaisille kertauskursseille ja/tai kertaamaan kieltä itsenäisesti.

Englannin lähtötasotesti:
https://moodle.oulu.fi/course/view.php?id=12646

Aloittavien opiskelijoiden kurssiavain on oman ryhmäsi tunnus isoilla kirjaimilla , esimerkiksi RYA22SP

Jatkavien opiskelijoiden kurssiavain on englanti. Se kirjoitetaan kokonaan pienillä kirjaimilla.


Ruotsin lähtötasotesti:
https://moodle.oulu.fi/course/view.php?id=12645

Aloittavien opiskelijoiden kurssiavain on oman ryhmäsi tunnus isoilla kirjaimilla , esimerkiksi RYA22SP

Jatkavien opiskelijoiden kurssiavain on ruotsi. Se kirjoitetaan kokonaan pienillä kirjaimilla.


Koulusivistyskieli

MIKÄ ON KOULUSIVISTYSKIELI?

Tieto koulusivistyskielestäsi on merkitty Peppiin kohtaan Henkilötiedot. Koulusivistyskielesi on joko ”suomi”, ”ruotsi” tai ”muu kieli kuin suomi tai ruotsi”. Koulusivistyskieli ei aina ole sama kuin äidinkielesi. Koulusivistyskieleksi voi olla merkitty myös tarkempi tieto muusta kielestä, esim. kiina, mutta se ei ole välttämätöntä.

Jos koulusivistyskielesi on virheellisesti merkitty Peppiin tai merkintä puuttuu, ota yhteys koulutuspalveluihin.

MITEN KOULUSIVISTYSKIELI MÄÄRITELLÄÄN?

Koulusivistyskielesi on se kieli, jolla olet suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa ja/tai lukiossa. Koulusivistyskielesi todetaan siis suomalaisen peruskoulun tai lukion päättötodistuksesta. Koulusivistyskieli ei määräydy ammatillisen perustutkinnon kautta.

Jos olet käynyt peruskoulun ja lukion eri kotimaisilla kielillä, voit itse valita, onko koulusivistyskielesi suomi vai ruotsi. Ilmoittamaasi valintaa et voi vaihtaa kesken ammattikorkeakouluopintojen.

Ylioppilastutkinto voi määrittää koulusivistyskielesi, jos olet suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin koulusivistyskielelläsi. Tällöin koulusivistyskieleksesi katsotaan myös se kieli, jolla olet suorittanut hyväksytyn äidinkielen kokeen ylioppilastutkinnossa tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa.

Kansainväliset tutkinnot (IB, EB, Reifeprüfung) eivät vaikuta koulusivistyskieleesi. Jos olet suorittanut kansainvälisen lukiota vastaavan tutkinnon mutta suomalaisen peruskoulun, koulusivistyskielesi todetaan suomalaisen peruskoulun päättötodistuksesta.

Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003 § 20

MIHIN KOULUSIVISTYSKIELI VAIKUTTAA?

Koulusivistyskielesi vaikuttaa opintoihisi kahdella tavalla:

1.Koulusivistyskielesi määrittää sen, mitkä toisen kotimaisen kielen opinnot kuuluvat tutkintoosi pakollisina:

Jos koulusivistyskielesi on suomi, tutkintoosi kuuluu pakollisena toisena kotimaisena kielenä ruotsin opintoja. Nämä ruotsin pakolliset opinnot on merkitty opetussuunnitelmaasi, ja saat arvioinnin sekä suullisesta että kirjallisesta ruotsin osaamisesta. Arvioinnit merkitään tutkintotodistuksen liitteeseen.

Jos koulusivistyskielesi on ruotsi, tutkintoosi kuuluu pakollisena toisena kotimaisena kielenä suomen opintojakso YY00DT02 Suomen kieli ja viestintä 3 op. Tämä opinto korvaa 3 op:n verran opetussuunnitelmaasi merkityistä ruotsin kielen opinnoista. Ota tässä tapauksessa yhteys opintovastaavaan opintosuunnitelmasi päivittämiseksi. Suomen kielen opintojakso YY00DT02 Suomen kieli ja viestintä suoritetaan useimmiten näyttönä viestinnän opettajalle. Sovi opinnon suorittamisesta viestinnän opettajan kanssa. Saat opintojakson suoritettuasi arvioinnin sekä suullisesta että kirjallisesta suomen osaamisesta. Arvioinnit merkitään tutkintotodistuksen liitteeseen.

Jos koulusivistyskielesi on muu kieli kuin suomi tai ruotsi, tutkintoosi ei kuulu pakollisina opintoina toisen kotimaisen kielen opintoja. Voit tässä tapauksessa hakea vapautuksen toisen kotimaisen kielen osaamisvaatimuksista (Ks. Kieliopinnot)). Puuttumaan jäävien toisen kotimaisen kielen opintojen sijasta sinun tulee opiskella sama määrä muita opintoja. Merkintä vapautuksesta kirjataan tutkintotodistuksen liitteeseen.

2.Koulusivistyskielesi määrittää sen, millä kielellä kirjoitat kypsyysnäytteesi:

Jos koulusivistyskielesi on suomi, kirjoitat kypsyysnäytteesi suomeksi.

Jos koulusivistyskielesi on ruotsi, kirjoitat kypsyysnäytteesi ruotsiksi.

Jos koulusivistyskielesi on muu kieli kuin ruotsi tai suomi, kirjoitat kypsyysnäytteesi englanniksi.

Voit perustelluista syistä hakea muutosta kypsyysnäytteen kieleen Pulmussa. Asian päättää yksikönjohtaja opintovastaavan esityksestä.

Tutkintotodistuksen liitteeseen tulee merkintä koulusivistyskielestäsi ja siitä, millä kielellä kirjoitit kypsyysnäytteesi.

MITÄ TUTKINTOTODISTUKSEN LIITTEEN KIELILAUSEKKEET MERKITSEVÄT?

Tutkintotodistuksen liitteen kielilausekkeet osoittavat sinun hankkineen sellaisen ruotsin ja suomen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaaditaan niissä tehtävissä, joihin on vaatimuksena korkeakoulututkinto.

(Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003, 6 §

Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003 § 15).

Toisen kotimaisen kielen osaamisesta tulee tutkintotodistuksen liitteeseen joko merkintä tyydyttävä (arvioinnit 1–3) tai hyvä (arvioinnit 4–5). Arviointi annetaan erikseen suullisesta ja kirjallisesta osaamisesta.

Tutkintotodistuksen liitteeseen tulee merkintä myös koulusivistyskielestäsi ja kypsyysnäytteesi kielestä. Kun koulusivistyskielesi on suomi ja kypsyysnäytteesi kieli on suomi, merkintä osoittaa erinomaista suomen kielen taitoa. Kun koulusivistyskielesi on ruotsi ja kypsyysnäytteesi kieli on ruotsi, merkintä osoittaa erinomaista ruotsin kielen taitoa.

Julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taito

Ruotsin kielellä on erityisasemassa kielilainsäädännössä. Kaikissa korkeakoulututkinnoissa on vaatimuksena, että opiskelijat saavuttavat ns. julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän ruotsin kielen taidon.

Aikaisempien ruotsin opintojen hyväksilukeminen ja julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän kielitaidon osoittaminen näyttökokeella

Ruotsin kielen hyväksilukemisesta on ohjeet osaamisen arvioinnissa (HOT-hyväksilukeminen -> kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukeminen), joissa on myös kerrottu, millaisissa tapauksissa opiskelija voi osoittaa ruotsin kielen taidon suorittamalla sekä suullisen että kirjallisen näyttökokeen osallistumatta lähiopetukseen.

Hyväksiluku- tai korvaavuustapaukset, joista ei päästä yksimielisyyteen tai jotka osoittautuvat ongelmallisiksi, voidaan ottaa ruotsin kielen tiimin käsittelyyn.

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän kielitaidon arvioiminen

Osoittamasi kielitaito ilmaistaan tutkintotodistuksessa. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava ruotsin kielen taito arvioidaan muista kieliopinnoista poiketen asetuksen (481/2003 § 16 ja 17) mukaan arvosanalla hyvä tai tyydyttävä. Oamkissa julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taitoa osoittamaan kuuluvat yksittäiset opintojaksot arvioidaan lisäksi numeerisella asteikolla 1 - 5. Arvosanat 1, 2 ja 3 vastaavat tyydyttävää ja arvosanat 4 ja 5 hyvää.

Oamkissa ruotsin kielen arvioinnissa käytetään valtakunnallisia suullisen ja kirjallisen kielitaidon taitotasokuvauksia, jotka on linkitetty ammattikorkeakoulussa käytössä oleviin arvosanoihin. Ammattikorkeakoulun yhteisten taitotasokuvausten avulla opiskelijoiden kielitaitoa voidaan arvioida yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Opintosuoritusotteessa näkyvät sekä numeeriset että sanalliset arvioinnit. Arviointiin sisältyy sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon arviointi. Mikäli julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän ruotsin kielen taidon osoittamiseen kuuluu useampi kuin yksi opintojakso, arvosana määräytyy näiden opintojaksojen matemaattisena keskiarvona. Saatu keskiarvo pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3). Opintojaksokuvauksissa on ilmoitettu, mitkä ruotsin kielen opintojaksot sisältyvät julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän kielitaidon vaatimuksiin.

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta annetaan erilliset arvosanat niille opiskelijoille, jotka suorittavat kyseiset opinnot 1.8.2008 jälkeen. Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan opintojakson osasuorituksina. Opintojakson osasuoritusten arvosanat 1, 2 ja 3 vastaavat tyydyttävää ja arvosanat 4 ja 5 hyvää. Mikäli julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän ruotsin kielen taidon osoittamiseen kuuluu kaksi ruotsin kielen opintojaksoa, annetaan suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta erilliset arvosanat molemmissa opintojaksoissa. Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan opintojakson osasuorituksina.

Kieliopinnot Oulun yliopiston opiskelijoille

Oamkilla ja Oulun yliopistolla on sopimus kielten ristiin opiskelusta. Oulun yliopiston tutkinto-opiskelijana voit osallistua Oamkin kieltenopetukseen, jos ryhmissä on tilaa. Opiskelu on maksutonta.

Katso ohjeet ristiin opiskelusta ja opintoihin hakeutumisesta sekä hakemuslomake Oamkin kieliopintoihin hakeutumiseksi.

Kieliopintojen arviointi

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmaistaan tutkintotodistuksessa. Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittava ruotsin kielen taito arvioidaan muista kieliopinnoista poiketen arvosanalla hyvä tai tyydyttävä. Oamkissa julkisyhteisöjen henkilöstön ruotsin kielen taidon osoittamiseen kuuluvat yksittäiset opintojaksot arvioidaan lisäksi numeerisella asteikolla 1 - 5. Arvosanat 1, 2 ja 3 vastaavat tyydyttävää ja arvosanat 4 ja 5 hyvää. Opintosuoritusotteessa näkyvät sekä numeeriset että sanalliset arvioinnit. Arviointiin sisältyy sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon arviointi. Mikäli julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän ruotsin kielen taidon osoittamiseen kuuluu useampi kuin yksi opintojakso, arvosana määräytyy näiden opintojaksojen matemaattisena keskiarvona. Saatu keskiarvo pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun (esim. 2,4 -> 2 ja 2,5 -> 3). Opintojaksokuvauksissa on ilmoitettu, mitkä ruotsin kielen opintojaksot sisältyvät julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän kielitaidon vaatimuksiin.

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan ruotsin kielen suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta annetaan erilliset arvosanat niille opiskelijoille, jotka suorittavat kyseiset opinnot 1.8.2008 jälkeen. Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan opintojakson osasuorituksina. Opintojakson osasuoritusten arvosanat 1, 2 ja 3 vastaavat tyydyttävää ja arvosanat 4 ja 5 hyvää. Mikäli julkisyhteisöjen henkilöstöltä edellytettävän ruotsin kielen taidon osoittamiseen kuuluu kaksi ruotsin kielen opintojaksoa, annetaan suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta erilliset arvosanat molemmissa opintojaksoissa. Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan opintojakson osasuorituksina.

Oamkissa ruotsin kielen arvioinnissa käytetään valtakunnallisia suullisen ja kirjallisen kielitaidon taitotasokuvauksia, jotka on linkitetty ammattikorkeakoulussa käytössä oleviin arvosanoihin. Ammattikorkeakoulun yhteisten taitotasokuvausten avulla opiskelijoiden kielitaitoa voidaan arvioida yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Eurooppalainen kieltenoppimisen viitekehys (CEFR)

Eurooppalainen viitekehys (Common European Framework of Reference) on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleiseurooppalainen kehys, joka määrittelee ja kuvaa kielitaitoa kuutta taitotasoa käyttäen (A1, A2, B1, B2, C1 ja C2). Viitekehys on otettu laajalti käyttöön Euroopassa ja myös suomalaisissa korkeakouluissa. Oamkin kieltenopetuksessa se on soveltavin osin ollut ensin käytössä ruotsin kielen ja sitten englannin kielen taidon arvioinnissa (vrt. AMK-kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi: https://kivifoorumi.wordpress.com/ -> kieltenopetuksen käytäntösuositukset -> kielten taitotasot).

Opintojaksokuvauksissa tavoitteet ja sisällöt on kuvattu osaamislausekkeina, mikä auttaa sinua ymmärtämään, mitä osaamisen aluetta opintojaksolla kehitetään ja mitä sinulta edellytetään ennen opintojaksolle osallistumista. Opintojakson taitotaso on ilmoitettu opinto-oppaassa opintojaksokuvauksessa lisätietoja kohdassa.

Ruotsin kielen osalta työskennellään ammattikorkeakoulussa yleensä tasolla B1 ja englannin osalta tasolla B2 (ks. taulukko "Eurooppalainen viitekehys" alla sekä vrt. myös Oulun yliopiston kieli- ja veistintäkoulutus).

Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa englannin kielen taitotaso on C1-C2. Viitekehys toimii sekä opiskelijan itsearvioinnin että kieliopintojen opintojaksojen suunnittelun perustana. Jokaiseen kieliopintojaksokuvaukseen on liitetty arviointikehikko, josta löytyvät kuvaukset ao. kielen puhumisen ja kirjoittamisen eri taitotasoille (kokonaiskuvaus, vuorovaikutus, ymmärrettävyys ja rakenteet, sanasto ja ääntäminen).

Kielitaitoa voi arvioida mm. käyttämällä Dialang-ohjelmaa. Dialang-ohjelman voi asentaa maksutta omalle tietokoneelleen. Ota yhteyttä kieltenopettajiin tai ICT-palveluihin jos haluat lisätietoa ohjelman käyttämisestä omassa osastossasi.

EUROOPPALAISEN VIITEKEHYKSEN TAITOTASOT (Euroopan neuvoston virallinen käännös suomeksi)

Taitava kielenkäyttäjä

C2

Ymmärtää yleensä vaikeuksitta kaikenlaista puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Osaa yhdistellä tietoja erilaisista puhutuista ja kirjoitetuista lähteistä ja rakentaa niissä esitetyistä perusteluista ja selostuksista sisällöllisesti yhtenäisen esityksen. Pystyy ilmaisemaan ajatuksiaan spontaanisti, erittäin sujuvasti ja täsmällisesti. Pystyy erottamaan merkitysvivahteet mutkikkaissakin tilanteissa.

Taitava kielenkäyttäjä

C1

Ymmärtää erityyppisiä vaativia, pitkähköjä tekstejä ja tunnistaa piilomerkityksiä. Pystyy esittämään ajatuksiaan sujuvasti ja spontaanisti ilman havaittavia vaikeuksia ilmausten löytämisessä. Käyttää kieltä joustavasti ja tehokkaasti sekä sosiaalisiin että myös opintoihin ja ammattiin liittyviin tarkoituksiin. Pystyy tuottamaan monimutkaisia aiheita käsittelevää selkeää, hyvin rakentunutta ja yksityiskohtia sisältävää tekstiä. Osaa jäsentää tekstiä ja edistää sen sidosteisuutta esimerkiksi käyttämällä sidesanoja.

Itsenäinen kielenkäyttäjä

B2

Ymmärtää pääajatukset konkreetteja ja abstrakteja aiheita käsittelevistä monitahoisista teksteistä, myös oman erityisalansa käsittelystä. Viestiminen on niin sujuvaa ja spontaania, että hän pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa ilman että se vaatii kummaltakaan osapuolelta ponnisteluja. Pystyy tuottamaan selkeää, yksityiskohtaista tekstiä hyvinkin erilaisista aiheista, esittämään mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta asiasta ja selittämään eri vaihtoehtojen edut ja haitat.

Itsenäinen kielenkäyttäjä

B1

Ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, joita esiintyy usein esimerkiksi työssä, koulussa ja vapaa-aikana. Selviytyy useimmista tilanteista matkustaessaan kohdekielisillä alueilla. Pystyy tuottamaan yksinkertaista, johdonmukaista tekstiä tutuista tai itseään kiinnostavista aiheista. Pystyy kuvaamaan kokemuksia ja tapahtumia, unelmia, toiveita ja tavoitteita. Pystyy perustelemaan ja selittämään lyhyesti mielipiteitä ja suunnitelmia.

Perustason kielenkäyttäjä

A2

Ymmärtää lauseita ja usein käytettyjä ilmauksia, jotka liittyvät tavallisimpiin arkipäivän tarpeisiin: kaikkein keskeisin häntä itseään ja perhettä koskeva tieto, ostosten teko, paikallistieto, työ. Pystyy viestimään yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät yksinkertaista tiedonvaihtoa tutuista, jokapäiväisistä asioista. Pystyy kuvailemaan yksinkertaisesti omaa taustaansa, lähiympäristöään ja välittömiä tarpeitaan.

Perustason kielenkäyttäjä

A1

Ymmärtää ja käyttää tuttuja arkipäivän ilmauksia ja perustason sanontoja, joiden tavoitteena on yksinkertaisten, konkreettien tarpeiden tyydyttäminen. Pystyy esittäytymään ja esittelemään muita. Pystyy vastaamaan itseään koskeviin kysymyksiin ja kysymään vastaavia kysymyksiä muilta, esimerkiksi missä he asuvat, keitä he tuntevat ja mitä heillä on. Pystyy käymään yksinkertaisia keskusteluja, jos puhekumppani puhuu hitaasti ja selvästi ja on valmis auttamaan.

Taulukko 1. VIITEKEHYKSEN TAITOTASOT


Eurooppalainen viitekehys voi myös toimia kansainvälisen kielenoppimisen arvioinnin pohjana esim. päätettäessä ulkomailla suoritettujen kieliopintojen korvaavuuksista.

Asetuksen mukaisista kielitaitovaatimuksista vapauttaminen

Opiskelijan tulee ammattikorkeakouluasetuksen (1129/2014 § 7) mukaan osoittaa tutkinnossaan riittävää ruotsin ja suomen kielen sekä vähintään yhden vieraan kielen osaamista. Ammattikorkeakoulu voi kuitenkin vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksista, jos

  • opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi
  • opiskelija ei ole aiemmin opiskellut ko. kieltä
  • opiskelijalla on jokin muu erityinen syy, joka estää asetuksen mukaisen kielitaitotason saavuttamisen.

Mahdollinen vapautuksen anominen tulee hoitaa mahdollisimman pian opintojen alettua.

Opiskelijan toimenpiteet

  • Opiskelija tarkistaa, onko hänen Pepin henkilötiedoissaan tieto koulusivistyskielestä oikein. Jos tieto on virheellinen tai se puuttuu, opiskelija ottaa yhteyttä koulutuspalveluihin tiedon korjaamiseksi.
  • Opiskelija käynnistää vapautusprosessin keskustelemalla tutkintovastaavan kanssa. Opiskelija laatii vapaamuotoisen vapautusanomuksen, jossa on seuraavat tiedot:
    • kieli tai kielet, joista vapautusta haetaan
    • niiden opintojen koodi, nimi ja op-määrä, jotka vapautuksen takia jäävät opiskelijalta suorittamatta
    • perustelu vapautukselle
    • niiden opintojen koodi, nimi ja op-määrä, jotka opiskelija esittää suorittavansa vapautuksen takia pois jäävien kieliopintojen sijasta. Korvaavat opinnot voivat olla myös muita kuin kieliopintoja. (Ks. rehtorin päätös 1.10.2021). Jos korvaavaksi opinnoksi esitetään opintojaksoa YY00DM87 Työelämän ruotsin perusteet tai YY00DN88 Työelämän englannin perusteet, anomuksen liitteeksi tarvitaan kielenopettajan lausunto.
    • Anomukseen tulee liittää opintovastaavan lausunto, jossa opintovastaava hyväksyy opiskelijan ehdotuksen korvaaviksi opinnoiksi. Jos vapautusta haetaan sillä perusteella, ettei opiskelija ole opiskellut ko. kieltä aiemmin, anomukseen tulee liittää aiemmat tutkintotodistukset. Jos vapautusta haetaan erityisestä syystä, anomukseen tulee liittää myös kielenopettajan lausunto ja luki- tai lääkärintodistus sekä mahdollisesti muut asiaa perustelevat liitteet.
  • Opiskelija toimittaa anomuksen liitteineen sähköpostitse opintovastaavalle, joka toimittaa sen lehtori Johanna Talvensaarelle. Lisätietoja saa tarvittaessa Johanna Talvensaarelta (johanna.talvensaari#oamk.fi (korvaa # -> @)).

Kielikeskuksen yksikönjohtaja tekee päätöksen, joka lähetetään sähköpostitse opiskelijalle, opintovastaavalle, koulutuspalveluille ja mahdollisille liitelausuntojen kirjoittajille.


Rehtorin päätös 1.10.2021 § 78 Valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista 1129/2014 §:n 7 mukaiset kielitaitovaatimukset ja niistä vapauttaminen