Opinto-opas


Opintojen sisältö »

Opinnäytetyö

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö kehittää ja osoittaa valmiuksiasi soveltaa tietojasi ja taitojasi ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö kehittää ja osoittaa kykyäsi soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiuttasi itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

Opinnäytetyöt ovat kehittämis- tai tutkimustöitä. Opinnäytetyö sisältää sekä kehittämis- että tutkimusnäkökulmat eri painotuksin. Kehittämisnäkökulmassa tuotetta, palvelua, prosessia tai teosta kehitetään tai/ja toteutetaan sekä arvioidaan tutkimuksellisin menetelmin. Tutkimusnäkökulmassa tehdään esimerkiksi laadullinen tai määrällinen soveltava tutkimus.

Ammattikorkeakouluissa tehtyihin opinnäytetöihin voit tutustua Theseuksessa

Lisätietoa opinnäytetyöstä opiskelijaintra Oivassa »
 


Opinnäytetyön ohjeistusta uudistetaan ja julkaistaan vaiheittain alle.

  • Tutkimusetiikka

    Tutkimusetiikalla tarkoitetaan eettisesti vastuullisten ja oikeiden toimintatapojen noudattamista.

    Oamk, sekä opiskelijat että henkilöstö, ovat sitoutuneet Hyvä tieteellinen käytäntö Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistukseen.  Lisäksi opinnäytetyösi tekemistä ohjaavat Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset (Arene). Tutustu myös ohjeeseen Tietosuoja ja opinnäytetyö.

    Hankkeistetusta opinnäytetyöstä tehdään yhteistyösopimus Pulmussa. Yhteistyösopimuksessa sovitaan muun muassa tietosuojasta, tulosten julkistamisesta ja luottamuksellisuudesta sekä käyttöoikeuksista.

    Jos opinnäytetyön tekeminen edellyttää salassa pidettävien tietojen tarkastelemista, laaditaan siitä tarvittaessa erillinen salassapitosopimus. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan julkinen. Mikäli opinnäytetyö sisältää liikesalaisuuksia tai muita julkisuuslaissa salassa pidettäväksi määrättyjä tietoja, on opinnäytetyön raportti laadittava niin, että tietojen luottamuksellisuus säilyy. Tarvittaessa salassa pidettävät tiedot on jätettävä työn tausta-aineistoon.

    Selvitä tarvitsetko opinnäytetyöllesi tutkimusluvan. Esimerkiksi Oamkin opiskelijoita tai henkilökuntaa koskevaan tutkimukseen tarvitset luvan.

    Tekijänoikeus

    Opinnäytetyöt saavat tekijänoikeudellista suojaa samojen perusteiden mukaan kuin muutkin kirjalliset tuotteet ja muut teokset (Tekijänoikeuslaki 404/1961).
    Tekijänoikeus koskee monia erilaisia teosmuotoja. Opinnäytetyö on käytännössä aina teos riippumatta siitä, onko kyseessä kirjallinen esitys, koodattu tietokoneohjelma, toteutettu esitys tai tehty sävellys. Eli pelkästään opinnäytetyöraportti ei ole teos, vaan myös toiminnallisen opinnäytteen puitteissa toteutettu osa voi olla tekijänoikeudella suojattu teos. Tekijänoikeuslaissa on tarkemmin listattu erilaisia teoksia.

    Tekijänoikeuksiin liittyvät myös ns. lähioikeudet. Näillä tarkoitetaan oikeuksia, jotka ovat riippuvaisia alkuperäisen teoksen tekijänoikeudesta. Esimerkiksi teoksen esitys, sovitus, käännös tai tallenne ovat sellaisia oikeuksia, jotka linkittyvät aina varsinaiseen alkuperäiseen teokseen.

    Tapauskohtaisesti arvioidaan, täyttääkö teos itsenäisen ja omaperäisen teoksen tunnusmerkit. Tekijänoikeudella ei voida suojata muun muassa ajatuksia ja aiheita, menetelmiä, periaatteita, tieteellistä löytöä ja teoriaa tai tutkimustuloksia ja tietoja.

    Koska opinnäytetyöt useimmiten ovat tekijänoikeudellisesti suojattuja, opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa on syytä sopia eri osapuolten oikeuksista ja niiden suojaamisesta. Oikeus teokseen voi syntyä opiskelijalle tai opiskelijaryhmälle yhteisesti. Oikeussuoja syntyy, kun teos on luotu. Tekijänoikeussuoja syntyy tekijänoikeuslain perusteella automaattisesti, eikä se vaadi rekisteröintiä ja muuta ilmoitusta.

    Opinnäytetöiden kopioiminen ilman alkuperäisen teoksen tekijän lupaa on kielletty samoin kuin teoksen muuttaminen tekijää loukkaavalla tavalla. Opinnäytetyön tekijä(t) voi(vat) luovuttaa tekijänoikeudet kokonaan tai osittain. Luovutus voidaan tehdä vapaamuotoisesti, mutta suositeltavaa on kuitenkin kirjallinen muoto. Opinnäytetyö tehdään yleensä toimeksiannon kautta yritykselle tai yhteisölle. Jos opinnäytetyö tehdään toimeksiantona, tulee osapuolten kesken sopia tekijänoikeuksista.

    Halutessasi voit testata tekijänoikeustietosi (https://korkeakoulu.kopiraittila.fi/fi/etusivu) ja hankkia Kopiosto ry:n myöntämän Tekijänoikeusekspertti-osaamismerkin.

    Lisätietoa

    Aineettomista eli immateriaalioikeuksista säädetään tekijänoikeuslaissa (8.7.1961/404), tekijänoikeusasetuksessa (21.4.1995/574), patenttilaissa (15.12.1967/550), patenttiasetuksessa (26.9.1980/669), laissa oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (19.5.2006/369), mallioikeuslaissa (12.3.1971/221), laissa hyödyllisyysmallioikeudesta (10.5.1991/800), tavaramerkkilaissa (26.4.2019/544) ja laissa yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin (11.1.1991/32). Ajantasaiset lait löytyvät esimerkiksi Finlexin internetosoitteesta http://www.finlex.fi.

    Muita hyödyllisiä osoitteita ovat
    Kopiosto-tekijänoikeusjärjestö http://www.kopiosto.fi/,
    Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y. http://www.teosto.fi/teosto,
    Tekijänoikeusjärjestö Gramex http://www.gramex.fi/,
    Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys KUVASTO ry http://www.kuvasto.fi/ ja
    Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry http://www.antipiracy.fi/.


    Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet

    Tutkimuseettisellä neuvottelukunnalla on ohje (2019) Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Ohje sisältää ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet, esimerkiksi alaikäinen tutkittavana. Lisäksi ohjeessa on tietoa mahdollisesta ihmistieteellisen tutkimuksen eettisestä ennakkoarvioinnista. Amk-tutkintojen opinnäytetöissä ei suositella aiheita, joihin vaaditaan eettinen ennakkoarviointi.

    Artikkelit


    Aro, Päivi & Koivisto, Kaisa. 2019. Rehellisyys tutkimustyössä. ePooki asiantuntijablogi. Oulun ammattikorkeakoulu.

    Koivisto, Kaisa & Aro, Päivi 2019. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden eettiset kysymykset. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 72.

    Ruotsalainen, Heidi & Kajula, Outi 2019. Plagioinko? – Pohdintaa plagioinnin muodoista ja sen estämisestä ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnassa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 79.

  • Erilaisia raportointimuotoja

    Perinteisen opinnäytetyön raportoinnin lisäksi raportti voi olla päiväkirjamuotoinen, portfoliomainen tai artikkelimuotoinen. Eri opinnäyteyön raportointimuodot ovat käytettävissä kaikissa tutkinto-ohjelmissa.

    Perinteisen raportin rakenne

    1. Johdanto
      • Johdanto johdattaa lukijan opinnäytetyön aiheeseen. Johdannossa esitellään aiheenvalinnan taustaa ja opinnäytetyön näkökulma, tarkoitus, tehtävä sekä käytetyt menetelmät lyhyesti. Siinä mainitaan keskeiset käsitteet ja lyhyesti opinnäytetyön viitekehys eli tietoperusta.
      • Perustellaan aiheen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä, sen hyötyä toimeksiantajalle tai ammattialalleen sekä merkitystä omalle ammatilliselle kehitykselle.
    2. Tietoperusta, teoria
      • Kuvataan opinnäytetyössä käytetty tietoperusta ja sen soveltaminen käytäntöön. On tärkeää, että näiden asioiden välille löytyy yhteys.
    3. Kehittämis-/tutkimustehtävän kuvaus, empiria ja prosessi
      • Kuvataan aineisto ja menetelmät sillä tarkkuudella, että alan osaaja voi arvioida niiden luotettavuuden.
      • Kehittämis-/tutkimustehtävä on raportin olennaisin ja laajin osa, koska siihen rakentuvat tulokset ja johtopäätökset. Se otsikoidaan opinnäytetyön sisällön ja luonteen mukaan.
    4. Tulokset ja johtopäätökset
      • Opinnäytetyön tulokset ja tuotokset julkaistaan eri tavoin riippuen kehittämis-/tutkimustehtävästä. Myös tulosten jäsentely voidaan tehdä eri tavoin. Yksi suositeltava tapa on kertoa keskeiset tulokset kysymyksittäin, jotka on esitetty tehtävänasettelussa.
      • Johtopäätökset tehdään opinnäytetyössä saaduista tuloksista ja niitä tarkastellaan suhteessa kehittämis-/tutkimustehtävän lähtökohtiin. Johtopäätöksissä reflektoidaan käytettyä tietoperustaa empiriaan. Johtopäätökset osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa kehitettävällä alueella ja miten tuloksia voidaan käytännössä hyödyntää.
      • Tulosten ja johtopäätösten esittämistapaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, koska se on toimeksiantajaa eniten kiinnostava osa.
    5. Pohdinta
      • Arvioidaan opinnäytetyön aihetta, sen suorittamista sekä eettisiä kysymyksiä. Työn tuloksia verrataan tehtävänasettelussa esitettyihin kysymyksiin ja pohditaan uusia esiin tulleita kysymyksiä.
      • Opinnäytetyön tekijä esittää omia kannanottojaan ja näkemyksiään kehittämis-/tutkimustehtävästä.
    Lähteet
    Liitteet

    Artikkelimuotoinen raportointi soveltuu opinnäytetöihin, joiden aihe on alalle erityisen ajankohtainen tai tulevaisuuteen suuntautunut tai suurta yleisöä kiinnostava. Osaamisen osoittaminen artikkelimuodossa voi antaa enemmän näkyvyyttä, jos se on tarpeellista esimerkiksi jatko-opintojen näkökulmasta. Ammatillisia tai tieteellisiä artikkeleita, joissa esitetään tutkimus- tai kehittämistyön tuloksia, voi olla yksi tai useampia. Mahdolliset julkaisukanavat valitaan ohjauskeskustelussa ammattialan ja työn luonteen mukaan. Mikäli kyseessä on useamman kirjoittajan yhteisartikkeli, on pystyttävä selkeästi esittämään, mikä on opinnäytetyön tekijän oma, itsenäinen osuus. Opinnäytetyöhön sisällytetään artikkelien lisäksi raportissa Johdanto, johtopäätökset ja pohdinta -osio.

    Artikkelimuotoisen raportin rakenne

    1. Johdanto, johtopäätökset ja pohdinta
      • Määritellään artikkelin/artikkeleiden tavoitteet, tietoperusta ja menetelmät sekä arvio julkaisun/julkaisujen tulosten merkityksestä ja käytettävyydestä julkaisemisen aikaan. Varsinaiset tulokset jätetään artikkeliin, koska artikkelissa julkaistavien tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia. Mikäli artikkeleita on useampia, esitellään, miten ne liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat.
      • Jos artikkelin kirjoittajia on useita, heidän osuutensa eritellään selkeästi opinnäytetyön suunnittelussa, toteutuksessa ja käsikirjoituksen kirjoittamisessa.
    2. Artikkeli(t)
      • Artikkeli(t) kirjoitetaan julkaisukanavan edellyttämin ohjeistuksin ammattilehden asiantuntija-artikkelina (D), Oamkin tutkimus- ja kehitystyön julkaisuna ePookissa (D), tieteellisenä vertaisarvioituna artikkelina (A), tieteellisenä vertaisarvioimattomana artikkelina (B) tai muuna soveltuvana julkaisuna (E). A ja B -julkaisuluokissa riittää yksi artikkeli. D ja E -julkaisuluokissa edellytetään enemmän kuin yksi. Yksittäistä artikkelia voidaan tarjota vain yhteen julkaisukanavaan kerrallaan ja tulosten on oltava ennalta julkaisemattomia. Julkaisukanavalla tulee olla toimituskunta.
      • Jos opiskelijoita on useampia, heidän nimensä merkitään aakkosjärjestyksessä. Ohjaaja merkitään viimeiseksi kirjoittajaksi.
      • Artikkelin käsikirjoitus voidaan hyväksyä opinnäytetyöksi ennen sen julkaisemista. Tällöin Theseukseen tallennettavassa opinnäytetyössä mainitaan julkaisukanava, johon artikkelia on tarjottu. Artikkelin tuloksia tai artikkelikäsikirjoitusta ei tallenneta Theseukseen, koska artikkelissa julkaistavien tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia.
      • Mikäli artikkeli(t) on julkaistu ennen opinnäytetyön Theseukseen tallentamista, merkitään raporttiin artikkelin bibliografiset tiedot (ks. lähdeluettelomerkintä).
    Lähteet
    Liitteet

    Portfoliomainen raportointi sopii opiskelijalle, jolla on vahva sitoutuminen alaan. Opiskelija kokoaa yhteen opintojen aikana tai mahdollisesti alan osaamisen kannalta perusteltujen edellytysten täyttyessä jo aiemmin tai opintojen ulkopuolella laatimia tuotoksia. Tuotosten ei tarvitse olla kirjallisia, mutta ne on pystyttävä dokumentoimaan. Eri tuotokset yhdistetään toisiinsa tietoperustan avulla, jolloin opinnäytetyö muodostuu tästä kokonaisuudesta. Työtä varten määritellään ja laaditaan tutkimusongelmat/-kysymykset ja valitaan tutkimusmenetelmät.

    Portfoliomaisen raportin rakenne

    1. Johdanto
      • Johdannossa esitellään valitun teeman/teemojen tausta ja perustellaan tarve. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan. Johdannossa esitetään tutkimusongelmat/-kysymykset.
    2. Valitun teeman tietoperusta
      • Esitellään valittua teemaa ja tuotoksia yhteen sitova tietoperusta: mitä tiedetään teemasta aikaisemmin eli perehdytään ja hyödynnetään tutkimuksia, katsauksia ja suosituksia.
    3. Portfoliotuotosten esittely
      • Kuvataan ja analysoidaan tuotokset sekä jokaiseen tuotokseen liittyvät valinta-, suunnittelu- ja toteutusprosessit sekä tuotosten hyödynnettävyys.
      • Kuvataan käytetyt tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Lisäksi kuvataan tuotosten kytkeytyminen tietoperustaan ja työelämään.
    4. Tuotoksista tehtävät johtopäätökset ja pohdinta
      • Johtopäätöksissä ja pohdinnassa tekijä pohtii ja arvioi kriittisesti portfolio-opinnäytetyön kokonaisuutta, hyödynnettävyyttä ja kehityksen kaarta sekä jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa kuvataan myös tuotosten mahdollisen toimeksiantajan palaute ja tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.
    Lähteet
    Liitteet

    Päiväkirjamuotoinen raportointi sopii tutkinnon edellyttämissä työtehtävissä olevalle opiskelijalle. Päiväkirjan lisäksi raportissa on tietoperusta, joka sisältää kehitysnäkökulman valittuun teemaan/teemoihin. Päiväkirja voidaan kirjoittaa esimerkiksi teemoittain tai viikkotasolla. Työ sisältää opiskelijan reflektointia, ideointia sekä johtopäätöksiä.

    Päiväkirjamuotoisen raportin rakenne

    1. Johdanto
      • Johdannossa esitellään valitun teeman/teemojen tausta ja perustellaan tarve. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan. Johdannossa esitetään tutkimusongelmat/-kysymykset.
    2. Nykytilanteen kuvaus
      • Esitellään yritys ja työympäristö.
      • Jäsennetään työpaikan sidosryhmät ja niiden intressit.
      • Kuvataan työpaikan osaamisvaatimukset.
      • Kuvataan oma työtehtävä ja siinä tarvittava osaaminen.
      • Kuvataan ja perustellaan oman ammatillisen kehittymisen vaihe ja kehittymistarpeet.
      • Kuvataan valittu teema ja tarvittava tietoperusta: keskeiset teoreettiset ja ammatilliset käsitteet perustuen tutkimuksiin, katsauksiin ja suosituksiin.
    3. Tarkoitus ja tavoitteet
      • Täsmennetään tutkimusongelmat-/kysymykset sekä työn tarkoitus ja oppimistavoitteet.
      • Päiväkirjan aikaväli
      • Päiväkirjaraportointitavan suunnitelma (teemoittain, viikoittain ja/tai päivittäin)
      • Päiväkirjaraportoinnin sisällön suunnitelma (kehittämisideat)
    4. Työtehtävien kuvaus ja oppiminen päiväkirjamerkintöinä
      • Kuvataan työssä ilmenneitä asioita tietoperustaan peilaten.
      • Tuodaan esille hyviä toimintamalleja kyseisten tilanteiden kehittämiseksi tietoperustaan peilaten.
      • Arvioidaan eri toimintamalleja, perustellaan niiden soveltuminen omaan työhön tai kehitetään vaihtoehtoinen toimintamalli.
    5. Pohdinta
      • Johtopäätöksissä ja pohdinnassa tekijä pohtii ja arvioi kriittisesti päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön kokonaisuutta, hyödynnettävyyttä ja kehityksen kaarta sekä jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa kuvataan myös tuotosten mahdollisen toimeksiantajan palaute ja tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.
    Lähteet
    Liitteet
  • Opinnäytetyön vaiheet

    Opinnäytetyö alkaa aiheen ideoinnilla, valinnalla ja sen hyväksynnällä.

    Opinnäytetyön suunnitelmassa hahmotat tietoperustaa, täsmennät opinnäytetyön tarkoitusta ja tavoitetta sekä kuvaat kehittämis-/tutkimustehtävän, käytettävät menetelmät ja aikataulun.

    Opinnäytetyön toteutuksessa noudatetaan eettisesti vastuullisia ja oikeita toimintatapoja. Hankkeistetusta opinnäytetyöstä tehdään yhteistyösopimus. Katso tutkimusetiikka  

    Opinnäytetyö voidaan raportoida eri tavoin. Sinulla on käytettävissä opinnäytetyön mallipohja. Katso ohjeet viittauksista. Opinnäytetyö päättyy arviointiin, opinnäytetyön tallentamiseen ja kypsyysnäytteeseen.

    Pulmussa viestitään opinnäytetyöprosessin etenemisestä ja kirjataan opinnäytetyöhön liittyviä asiakirjoja.

    Aiheen valinta

    Hyvälle opinnäytetyön aiheelle on ominaista

    • merkityksellisyys oman koulutusalan ja ammatillisen kasvamisen kannalta
    • merkityksellisyys työelämälle, hyödyllisyys käytännön toimintaan ja alan kehittämiseen
    • mahdollisuus selkeään kehittämis-/tutkimustehtävään
    • mahdollisuus olemassa olevan tietoperustan ja alan aikaisempien tutkimusten hyödyntämiseen - vaativuuden ja rajauksen sopivuus korkeakouluopiskelijan valmiuksiin ja resursseihin (aika, raha, voimavarat, tietämys)
    • henkilökohtainen kiinnostus ja sen kestävyys
    • ajankohtaisuus ja uutuus
    • yhteys omiin harjoittelu- ja työelämäkokemuksiin.

    Opinnäytetyön toimijat ja heidän tehtävänsä

    Opiskelija

    • perehtyy opinnäytetyön ohjeisiin
    • hankkii ja hyväksyttää opinnäytetyön aiheen
    • sopii hankkeistetusta opinnäytetyöstä Oamkin ja toimeksiantajan kanssa
    • laatii suunnitelman opinnäytetyöstä
    • laatii aikataulun opinnäytetyöntekemiseen, seuraa ja tarvittaessa tarkistaa sitä
    • pitää yhteyttä ohjaajiin sovitulla tavalla ja neuvottelee mahdollisista työn muutoksista heidän kanssaan
    • hyväksyttää ohjaavalla opettajallaan ulkoiseen jakeluun toimitettavat aineistot esim. kyselylomakkeet
    • osallistuu mahdolliseen seminaarityöskentelyyn
    • vastaa työn tuloksista
    • dokumentoi työn raportointiohjeiden mukaisesti
    • arvioi opinnäytetyönsä ja opinnäytetyöprosessinsa
    • pyytää palautteen opinnäytetyöstä toimeksiantajalta
    • toimittaa valmiin opinnäytetyön liitteineen opettajille ja raportoi hyväksytyn opinnäytetyön Theseukseen
    • kirjoittaa kypsyysnäytteen

    Ammattikorkeakoulu

    • vastaa opinnäytetöihin liittyvistä käytänteistä
    • hyväksyy opinnäytetyön aiheen ja suunnitelman
    • nimittää ohjaavat opettajat
    • allekirjoittaa opinnäytetyön yhteistyösopimuksen
    • järjestää mahdolliset opinnäytetyöseminaarit
    • ohjaa oppimisprosessia ja eettisiä ratkaisuja sekä auttaa ongelmakohdissa sovituissa ohjauskeskusteluissa, ohjaajan vastaanottoaikoina ja mahdollisissa seminaaritilaisuuksissa
    • tiedottaa opiskelijaa ja toimeksiantajaa, miten toimitaan, jos opinnäytetyön tausta-aineistoon sisältyy luottamuksellista materiaalia
    • arvioi opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen

    Kirjasto tarkistaa opinnäytetyön kuvailutiedot ennen sen siirtämistä Theseukseen.

    Toimeksiantaja

    • osallistuu työn tavoitteiden määrittelyyn opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa
    • allekirjoittaa opinnäytetyön yhteistyösopimuksen
    • edistää opinnäytetyön etenemistä antamalla opiskelijan tarvitsemia tietoja ja aineistoja sekä ohjaa opinnäytetyötä toimeksiantajaorganisaation näkökulmasta
    • antaa kirjallisen palautteen opinnäytetyöstä
  • Mallipohja

    Voit kirjoittaa opinnäytetyösi valmiiseen mallipohjaan.

    Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opinnäytetyö kirjoitetaan suomen kielellä ja englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa englanniksi. Voit perustelluista syistä hakea muutosta opinnäytetyön kieleen Pulmussa. Asiasta päättää opinto- ja kansainvälisten asioiden johtaja tutkintovastaavan esityksestä.

    Visuaalinen havainnollistaminen

    Tekstin ymmärrettävyyttä ja luettavuutta voidaan parantaa taulukoilla, kuvioilla ja kaavoilla. Niissä kuvataan tekstistä vain oleelliset asiat tai johtopäätökset. Mikäli taulukoita ja kuvioita on runsaasti, osa niistä kannattaa sijoittaa raportin liitteiksi.

    Taulukot, kuviot ja kaavat numeroidaan ja nimetään. Kaavoissa voidaan käyttää myös numerointia ilman nimeämistä. Sana TAULUKKO, KUVIO ja KAAVA kirjoitetaan isoilla kirjaimilla ja kursivoidaan. Myös niiden nimi ja mahdollinen tekstiviite kursivoidaan. Taulukot, kuviot ja kaavat sekä niiden nimet aloitetaan samasta kohdasta kuin muu raportin teksti. Niissä suositellaan käytettäväksi samaa tekstityyppiä ja -kokoa kuin raportin muussa tekstissä.

    Tekstin otsikon ja taulukon, kuvion tai kaavan välissä on johdatteleva tekstiosuus. Tekstissä viitataan kaikkiin raportissa oleviin taulukoihin, kuvioihin ja kaavoihin.

    Taulukot
    Taulukon tulee olla mahdollisimman selkeä ja itsensä selittävä niin, että sen voi ymmärtää aineiston ja menetelmien kuvailun jälkeen. Taulukon nimestä tulee selvitä, mitä asiaa siinä esitetään.

    Taulukon nimi kirjoitetaan taulukon yläpuolelle. Nimi on korkeintaan taulukon levyinen ja tarvittaessa sitä jatketaan toiselle riville. Ennen nimeä suositellaan jätettäväksi kaksi tyhjää riviä ja nimen jälkeen yksi tyhjä rivi. Lopussa olevan vaakaviivan alle voidaan tarvittaessa kirjoittaa alaviitteitä. Jokaiselle riville ja sarakkeelle annetaan nimi tai otsikko.

    Jos taulukossa esitetään prosenttilukuja, taulukosta tulee ilmetä, mistä luvusta prosentit on laskettu. Jos jonkin muuttujan kohdalla on paljon puuttuvia tietoja (esimerkiksi johonkin kysymykseen on moni jättänyt vastaamatta), puuttuvien tietojen määrä voidaan ilmoittaa tekstissä, taulukon alaviitteessä tai taulukon sisällä. Suoritetusta tilastollisesta testistä mainitaan alaviitteessä.

    Raportissa voidaan käyttää myös aikaisemmin julkaistuja taulukoita. Tällöin tietolähde mainitaan joko nimen lopussa tai alaviitteessä taulukon lopussa.

    Kuviot
    Kuvalliset aineistot, jotka eivät ole taulukoita, nimetään kuvioksi. Niitä ovat muun muassa pylväs- ja sektoridiagrammit, kuvakaappaukset, valokuvat, kartat ja piirrokset. Kuvion nimi kirjoitetaan kuvion alapuolelle. Tutkinto-ohjelmakohtaisesti voidaan käyttää käsitettä kuva.

    KUVIO 1. Matematiikan arvosanojen prosentuaalinen jakauma (n = 49)

    Kaavat
    Jos kaavanumeroidaan ja nimetään, kaavan nimi kirjoitetaan kaavan yläpuolelle (esimerkki1). Jos kaava pelkästään numeroidaan, numero merkitään tekstin oikeaan reunaan (esimerkki 2). Kaava kursivoidaan.




    Raportin ulkoasu

    Sivukoko, marginaalit, riviväli ja sivunumerointi

    • sivukoko: A4
    • sisä- ja ulkomarginaalit: 3 cm
    • ylä- ja alamarginaalit: 2,5 cm
    • sivunumerosta paperin alareunaan: 1,5 cm

    Tekstin riviväli on 1,5 ja se on kauttaaltaan sama koko raportissa. Tiivistelmässä, nimiösivun oikeassa alakulmassa ja pitkässä suorassa lainauksessa riviväli on 1. Tekstissä käytetään tavutusta. Molemmat reunat tasataan.

    Sivunumero keskitetään sivun alareunaan. Sivut lasketaan kannesta alkaen, mutta ne merkitään näkyviin vasta Tiivistelmä-sivulta alkaen. Tällöin tiivistelmän sivunumero on kolme. Sivunumerointi jatkuu lähteisiin ja liitteisiin, jotka merkitään sisällysluetteloon. Jos liite on monisivuinen, liite-merkintä on vain ensimmäisellä sivulla.

    Kappalejako
    Kappale on aina pitempi kuin yksi virke. Yksi kappale sisältää yhden asiakokonaisuuden. Kappaeiden pituutta tulee vaihdella. Kaikki rivit alkavat samalta kohdalta ilman sisennystä. Kappaleiden väliin jätetään rivin verran tyhjää.

    Kirjasintyyppi ja tehosteet
    Tekstin koon ja kirjainten muodon pitää olla helppolukuista ja selvää. Samaa tekstityyppiä käytetään koko opinnäytetyössä. Leipätekstin pistekoko on 12 pistettä.

    Tekstin lihavointia tai kursivointia voi käyttää yksittäisten sanojen korostamiseen. Alleviivausta ei suositella käytettäväksi. Tehosteiden käytössä kannattaa olla maltillinen. Raportin tekstin tulisi olla mahdollisimman suorasanaista ja lauseiden täydellisiä. Esimerkiksi luetteloita käytetään vain perustellusti.

    Otsikot
    Kaikki otsikot aloitetaan vasemmasta reunasta, samasta kohdasta kuin varsinainen teksti. Otsikoissa käytetään hierarkista numerointia. Otsikon numero-osa ja sanallinen osa erotetaan toisistaan välilyönnillä. Numero-osan viimeisen numeron perään ei merkitä pistettä. Toiselle riville jatkuva otsikko alkaa ensimmäisen kirjaimen, ei numeron kohdalta.

    Raportin tekstiosassa pääotsikoiden pistekoko on 14 ja alaotsikoiden 12. Otsikot lihavoidaan. Tarvittaessa on mahdollista käyttää myös numeroimattomia alaotsikoita. Niitä ei merkitä sisällysluetteloon ja niiden pistekoko noudattaa leipätekstiä.

    Samantasoisia alaotsikoita on oltava vähintään kaksi. Jos raportissa on alaotsikko 2.1, siinä on myös alaotsikko 2.2. Kolme otsikkotasoa yleensä riittää.

    Kukin pääluku aloitetaan omalta sivultaan. Pääotsikon jälkeinen teksti tai alaotsikko erotetaan pääotsikosta kolmella rivinsiirrolla (kaksi tyhjää riviä). Luvun sisäinen alaotsikko erotetaan edeltä ja jäljestä kahdella rivinsiirrolla (yksi tyhjä rivi).

    Asiateksti

    Vinkkejä hyvin kirjoitettuun asiatekstiin:

    Opinnäytetyön sitominen

    Oamk ei edellytä opinnäytetyön sitomista. Mahdolliset omaan käyttöösi tulevat opinnäytetyöt voit sidotuttaa haluamassasi kirjansitomossa omalla kustannuksellasi. Voit halutessasi tiedustella sidontaohjeita Oamkin viestinnästä: viestintä@oamk.fi.

  • Arviointi

    Oppimistasi edistää oma itsearviointi koko opinnäytetyöprosessin ajan. Saat opinnäytetyöstäsi palautetta ohjaavalta opettajalta, toimeksiantajalta ja mahdollisissa seminaareissa vertaisarvioijilta. Opinnäytetyösi arvosanan antaa ammattikorkeakoulun henkilöstö.

    Hyväksytty opinnäytetyö vastaa tutkinto-ohjelmasi tavoitteita, opinnäytetyöstä annettuja ohjeita ja eettisiä periaatteita. Opinnäytetyö arvioidaan numeerisella asteikolla 0–5 aiheen valinnan ja suunnittelun, toteuttamisen, kirjallisen raportoinnin ja prosessin arviointikriteerien perusteella ottaen huomioon opinnäytetyön luonne. Arvosana muodostuu kokonaisuudesta ja kuvaa koko prosessin laatua.

    Halutessasi saat numeerisen arvosanan lisäksi palautteen opinnäytetyöstäsi.

    Arviointikriteerit ja niiden arvosanakuvaukset

  • Kypsyysnäyte

    Kirjoitat tutkintoasi varten opinnäytetyösi alalta kypsyysnäytteen, joka osoittaa perehtyneisyyttäsi alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoasi (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 § 8). 

    Voit kirjoittaa kypsyysnäytteen esseenä, artikkelina, lehdistötiedotteena tai kypsyysnäyte voi olla ammattialan seminaariesitelmä tai posteriesitys.

    Kypsyysnäytteen tulee olla rakenteeltaan, sisällöltään ja tyyliltään eheä teksti. Kypsyysnäytteessä sovellat opinnäyteprosessissasi opittuja tietoja ja taitoja sekä osoitat kykysi ammattialasi kirjalliseen viestintään ja tekstilajien hallintaan.

    Kypsyysnäytteen muodot

    Saat lisätietoa opinnäytetyön ohjaajaltasi erilaisista kypsyysnäytteen vaihtoehdoista.

    Esseenä tehtävä kypsyysnäyte kirjoitetaan arviointitilaisuudessa opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen. Esseen aiheita on yksi tai voit valita yhden annetuista vaihtoehdoista. Esseen aiheena voi olla esimerkiksi
    ▪ Opinnäytetyösi merkitys alan työelämälle ja sen kehittämiselle.
    ▪ Miten opinnäytetyön tekeminen kasvatti ammatillista osaamistasi?
    ▪ Opinnäytetyön mahdollisuudet ja kehittämiskohteet

    Kypsyysnäytteen kieli

    (Ammattikorkeakoulun rehtori 29.6.2015 § 78)

    Jos olet saanut koulusivistyksesi suomen tai ruotsin kielellä, kirjoitat kypsyysnäytteen koulusivistyksesi kielellä. Tutkinto-ohjelmasi kieli ei vaikuta kypsyysnäytteen kieleen.

    Jos olet saanut koulusivistyksesi ulkomailla tai muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kirjoitat kypsyysnäytteesi englannin kielellä.

    Voit perustelluista syistä hakea muutosta kypsyysnäytteen kieleen. Asian päättää opinto- ja kansainvälisten asioiden johtaja tutkintovastaavan esityksestä.

    Kypsyysnäytteen arviointi

    Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty – hylätty (Ammattikorkeakoulun rehtori 29.6.2015 § 78).

    Alaan perehtyneisyydessä arvioidaan seuraavia asioita
    ▪ sisällön yhteys opinnäytetyöhön
    ▪ sisällössä ilmenee tutkinnon alan mukainen osaaminen
    ▪ sisältö vastaa otsikkoa

    Kieliasussa arvioidaan seuraavia asioita
    ▪ jäsentely (muun muassa tekstin kokonaisrakenne, kappalejako, otsikointi)
    ▪ ymmärrettävyys (muun muassa tekstin itsenäisyys, argumentointi, väitteet ja niiden perustelut)
    ▪ selkeys (muun muassa virkerakenne, ammattitermien käyttö, sanavalinnat)
    ▪ artikkelin, esseen, posterin tai tiedotteen tyyli (täyttää valitun tekstilajin tunnuspiirteet) ja kieli (muun muassa oikeakielisyys, oikeinkirjoitus, ohjeiden mukainen ulkoasu)

  • Tallentaminen

    Tallennat hyväksytyn ja kieliasultaan tarkistetun opinnäytetyösi Theseukseen. Muutoksia jo syötettyyn dokumenttiin ei voi tehdä jälkeenpäin

     

    Theseus on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n palvelu, joka tarjoaa Suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä sekä julkaisuja verkossa. Jos opinnäytetyössäsi on toimeksiantaja, tämän tulee hyväksyä Theseukseen tallentaminen. 

     

    Saat vahvistusviestin, kun opinnäytetyösi on käsitelty ja julkaistu. 

     

    Theseus-ohje
     

    Opinnäytetyössä useita tekijöitä

    Mikäli olet tehnyt opinnäytetyösi pari- tai ryhmätyönä, sopikaa yhdessä tallentamisesta. Riittää, että yksi teistä kirjaa opinnäytetyön Theseukseen.

    Jos opinnäytetyössäsi tekijät ovat eri tutkinto-ohjelmista tai ammattikorkeakouluista, tulee opinnäytetyö tallentaa jokaisesta tutkinto-ohjelmasta ja ammattikorkeakoulusta erikseen.

    Intra-tallentaminen

    Halutessasi voit tallentaa opinnäytetyösi Theseuksen sijaan Oulun ammattikorkeakoulun intraan. Tällöin opinnäytetyö on luettavissa Oulun ammattikorkeakoulun verkkoympäristössä olevilta koneilta. Se voidaan lähettää kaukolainaan muihin kirjastoihin.

    Intra-ohje

Ohjeet
rivityyppi Nimi
Opintoasiat/opinnäytetyö, ohjeet ja mallipohjatAmmattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ohje 13.5.2016fileicon[.pdf] Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ohje 13.5.2016

 

Oamk on sitoutunut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistukseen. 

Asiakirjapohjat
rivityyppi Nimi
Opintoasiat/opinnäytetyö, ohjeet ja mallipohjatOpinnäytetyön mallipohjafileicon[.doc] Opinnäytetyön mallipohja

fileicon[.ppt] PowerPoint-pohja (esim. opinnäytetyön tai projektityön esittelyyn)