Opinto-opas


Opintojen sisältö »

Opinnäytetyö

Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö kehittää ja osoittaa valmiuksiasi soveltaa tietojasi ja taitojasi ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö kehittää ja osoittaa kykyäsi soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiuttasi itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

Opinnäytetyöt ovat kehittämis- tai tutkimustöitä. Opinnäytetyö sisältää sekä kehittämis- että tutkimusnäkökulmat eri painotuksin. Kehittämisnäkökulmassa tuotetta, palvelua, prosessia tai teosta kehitetään tai/ja toteutetaan sekä arvioidaan tutkimuksellisin menetelmin. Tutkimusnäkökulmassa tehdään esimerkiksi laadullinen tai määrällinen soveltava tutkimus.

Ammattikorkeakouluissa tehtyihin opinnäytetöihin voit tutustua Theseuksessa

Lisätietoa opinnäytetyöstä opiskelijaintra Oivassa »
 


Alla on uudistettu opinnäytetyön ohje, jota sovelletaan lukuvuonna 2020–2021 aloitettaviin uusiin opinnäytetöihin.

  • Tutkimusetiikka

    Tutkimusetiikalla tarkoitetaan eettisesti vastuullisten ja oikeiden toimintatapojen noudattamista.

    Oamk sekä sen opiskelijat ja henkilöstö ovat sitoutuneet Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeistukseen. Lisäksi opinnäytetyösi tekemistä ohjaavat Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset (Arene). Tutustu myös ohjeeseen Tietosuoja ja opinnäytetyö.

    Hankkeistetusta opinnäytetyöstä tehdään yhteistyösopimus Pulmussa. Yhteistyösopimuksessa sovitaan muun muassa tietosuojasta, tulosten julkistamisesta ja luottamuksellisuudesta sekä käyttöoikeuksista.

    Jos opinnäytetyön tekeminen edellyttää salassa pidettävien tietojen tarkastelemista, laaditaan siitä tarvittaessa erillinen salassapitosopimus. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan julkinen. Mikäli opinnäytetyö sisältää liikesalaisuuksia tai muita julkisuuslaissa salassa pidettäväksi määrättyjä tietoja, on opinnäytetyön raportti laadittava niin, että tietojen luottamuksellisuus säilyy. Tarvittaessa salassa pidettävät tiedot on jätettävä työn tausta-aineistoon.

    Selvitä, tarvitsetko opinnäytetyöllesi tutkimusluvan. Esimerkiksi Oamkin opiskelijoita tai henkilökuntaa koskevaan tutkimukseen tarvitset luvan.

    Tekijänoikeus

    Opinnäytetyöt saavat tekijänoikeudellista suojaa samojen perusteiden mukaan kuin muutkin kirjalliset tuotteet ja muut teokset (Tekijänoikeuslaki 404/1961).
    Tekijänoikeus koskee monia erilaisia teosmuotoja. Opinnäytetyö on käytännössä aina teos riippumatta siitä, onko kyseessä kirjallinen esitys, koodattu tietokoneohjelma, toteutettu esitys tai tehty sävellys. Eli pelkästään opinnäytetyöraportti ei ole teos, vaan myös toiminnallisen opinnäytteen puitteissa toteutettu osa voi olla tekijänoikeudella suojattu teos. Tekijänoikeuslaissa on tarkemmin listattu erilaisia teoksia.

    Tekijänoikeuksiin liittyvät myös niin sanotut lähioikeudet. Näillä tarkoitetaan oikeuksia, jotka ovat riippuvaisia alkuperäisen teoksen tekijänoikeudesta. Esimerkiksi teoksen esitys, sovitus, käännös tai tallenne ovat sellaisia oikeuksia, jotka linkittyvät aina varsinaiseen alkuperäiseen teokseen.

    Teoksen itsenäisen ja omaperäisen teoksen tunnusmerkkien täyttyminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Tekijänoikeudella ei voida suojata esimerkiksi ajatuksia, aiheita, menetelmiä, periaatteita, tieteellistä löytöä tai teoriaa eikä tutkimustuloksia ja tietoja.

    Koska opinnäytetyöt useimmiten ovat tekijänoikeudellisesti suojattuja, opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa on syytä sopia eri osapuolten oikeuksista ja niiden suojaamisesta. Oikeus teokseen voi syntyä opiskelijalle tai opiskelijaryhmälle yhteisesti. Oikeussuoja syntyy, kun teos on luotu. Tekijänoikeussuoja syntyy tekijänoikeuslain perusteella automaattisesti, eikä se vaadi rekisteröintiä ja muuta ilmoitusta.

    Opinnäytetöiden kopioiminen ilman alkuperäisen teoksen tekijän lupaa on kielletty samoin kuin teoksen muuttaminen tekijää loukkaavalla tavalla. Opinnäytetyön tekijä(t) voi(vat) luovuttaa tekijänoikeudet kokonaan tai osittain. Luovutus voidaan tehdä vapaamuotoisesti, mutta suositeltavaa on kuitenkin kirjallinen muoto. Opinnäytetyö tehdään yleensä toimeksiannon kautta yritykselle tai yhteisölle. Jos opinnäytetyö tehdään toimeksiantona, tulee osapuolten kesken sopia tekijänoikeuksista.

    Halutessasi voit testata tekijänoikeustietosi ja hankkia Kopiosto ry:n myöntämän Tekijänoikeusekspertti-osaamismerkin.

    Lisätietoa

    Aineettomista eli immateriaalioikeuksista säädetään tekijänoikeuslaissa (8.7.1961/404), tekijänoikeusasetuksessa (21.4.1995/574), patenttilaissa (15.12.1967/550), patenttiasetuksessa (26.9.1980/669), laissa oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (19.5.2006/369), mallioikeuslaissa (12.3.1971/221), laissa hyödyllisyysmallioikeudesta (10.5.1991/800), tavaramerkkilaissa (26.4.2019/544) ja laissa yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin (11.1.1991/32). Ajantasaiset lait löytyvät esimerkiksi Finlexin verkkosivuilta.

    Muita hyödyllisiä osoitteita ovat
    Kopiosto-tekijänoikeusjärjestö,
    Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry,
    Tekijänoikeusjärjestö Gramex,
    Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys KUVASTO ry ja
    Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry.


    Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet

    Tutkimuseettisellä neuvottelukunnalla on ohje (2019) Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Ohje sisältää ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet, esimerkiksi alaikäinen tutkittavana. Lisäksi ohjeessa on tietoa mahdollisesta ihmistieteellisen tutkimuksen eettisestä ennakkoarvioinnista. Amk-tutkintojen opinnäytetöissä ei suositella aiheita, joihin vaaditaan eettinen ennakkoarviointi.

    Tutkimusetikkaan liittyvät julkaisut


    Aro, Päivi & Koivisto, Kaisa. 2019. Rehellisyys tutkimustyössä. ePooki asiantuntijablogi. Oulun ammattikorkeakoulu.

    Koivisto, Kaisa & Aro, Päivi 2019. Ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden eettiset kysymykset. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 72.

    Ruotsalainen, Heidi & Kajula, Outi 2019. Plagioinko? – Pohdintaa plagioinnin muodoista ja sen estämisestä ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnassa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 79.

  • Erilaisia raportointimuotoja

    Perinteisen opinnäytetyön raportoinnin lisäksi raportti voi olla päiväkirjamuotoinen, portfoliomainen tai artikkelimuotoinen. Eri opinnäytetyön raportointimuodot ovat käytettävissä kaikissa tutkinto-ohjelmissa.

    Perinteisen raportin rakenne

    1. Johdanto
      • Johdanto johdattaa lukijan opinnäytetyön aiheeseen. Johdannossa esitellään aiheenvalinnan taustaa ja opinnäytetyön näkökulma, tarkoitus, tehtävä sekä käytetyt menetelmät lyhyesti. Siinä mainitaan keskeiset käsitteet ja lyhyesti opinnäytetyön viitekehys eli tietoperusta.
      • Perustellaan aiheen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä, sen hyötyä toimeksiantajalle tai ammattialalleen sekä merkitystä omalle ammatilliselle kehitykselle.
    2. Tietoperusta, teoria
      • Kuvataan opinnäytetyössä käytetty tietoperusta ja sen soveltaminen käytäntöön. On tärkeää, että näiden asioiden välille löytyy yhteys.
    3. Kehittämis-/tutkimustehtävän kuvaus, empiria ja prosessi
      • Kuvataan aineisto ja menetelmät sillä tarkkuudella, että alan osaaja voi arvioida niiden luotettavuuden.
      • Kehittämis-/tutkimustehtävä on raportin olennaisin ja laajin osa, koska siihen rakentuvat tulokset ja johtopäätökset. Se otsikoidaan opinnäytetyön sisällön ja luonteen mukaan.
    4. Tulokset ja johtopäätökset
      • Opinnäytetyön tulokset ja tuotokset julkaistaan eri tavoin riippuen kehittämis-/tutkimustehtävästä. Myös tulosten jäsentely voidaan tehdä eri tavoin. Yksi suositeltava tapa on kertoa keskeiset tulokset kysymyksittäin, jotka on esitetty tehtävänasettelussa.
      • Johtopäätökset tehdään opinnäytetyössä saaduista tuloksista ja niitä tarkastellaan suhteessa kehittämis-/tutkimustehtävän lähtökohtiin. Johtopäätöksissä reflektoidaan käytettyä tietoperustaa empiriaan. Johtopäätökset osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa kehitettävällä alueella ja miten tuloksia voidaan käytännössä hyödyntää.
      • Tulosten ja johtopäätösten esittämistapaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, koska se on toimeksiantajaa eniten kiinnostava osa.
    5. Pohdinta
      • Arvioidaan opinnäytetyön aihetta, sen suorittamista sekä eettisiä kysymyksiä. Työn tuloksia verrataan tehtävänasettelussa esitettyihin kysymyksiin ja pohditaan uusia esiin tulleita kysymyksiä.
      • Opinnäytetyön tekijä esittää omia kannanottojaan ja näkemyksiään kehittämis-/tutkimustehtävästä.
    Lähteet
    Liitteet

    Artikkelimuotoinen raportointi soveltuu opinnäytetöihin, joiden aihe on alalle erityisen ajankohtainen tai tulevaisuuteen suuntautunut tai suurta yleisöä kiinnostava. Osaamisen osoittaminen artikkelimuodossa voi antaa enemmän näkyvyyttä, jos se on tarpeellista esimerkiksi jatko-opintojen näkökulmasta. Ammatillisia tai tieteellisiä artikkeleita, joissa esitetään tutkimus- tai kehittämistyön tuloksia, voi olla yksi tai useampia. Mahdolliset julkaisukanavat valitaan ohjauskeskustelussa ammattialan ja työn luonteen mukaan. Mikäli kyseessä on useamman kirjoittajan yhteisartikkeli, on pystyttävä selkeästi esittämään, mikä on opinnäytetyön tekijän oma, itsenäinen osuus. Opinnäytetyöhön sisällytetään artikkelien lisäksi raportissa Johdanto, johtopäätökset ja pohdinta -osio.

    Artikkelimuotoisen raportin rakenne

    1. Johdanto, johtopäätökset ja pohdinta
      • Määritellään artikkelin/artikkeleiden tavoitteet, tietoperusta ja menetelmät sekä arvio julkaisun/julkaisujen tulosten merkityksestä ja käytettävyydestä julkaisemisen aikaan. Varsinaiset tulokset jätetään artikkeliin, koska artikkelissa julkaistavien tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia. Mikäli artikkeleita on useampia, esitellään, miten ne liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat.
      • Jos artikkelin kirjoittajia on useita, heidän osuutensa eritellään selkeästi opinnäytetyön suunnittelussa, toteutuksessa ja käsikirjoituksen kirjoittamisessa.
    2. Artikkeli(t)
      • Artikkeli(t) kirjoitetaan julkaisukanavan edellyttämin ohjeistuksin ammattilehden asiantuntija-artikkelina (D), Oamkin tutkimus- ja kehitystyön julkaisuna ePookissa (D), tieteellisenä vertaisarvioituna artikkelina (A), tieteellisenä vertaisarvioimattomana artikkelina (B) tai muuna soveltuvana julkaisuna (E). A- ja B-julkaisuluokissa riittää yksi artikkeli. D- ja E-julkaisuluokissa edellytetään enemmän kuin yksi. Yksittäistä artikkelia voidaan tarjota vain yhteen julkaisukanavaan kerrallaan ja tulosten on oltava ennalta julkaisemattomia. Julkaisukanavalla tulee olla toimituskunta.
      • Jos opiskelijoita on useampia, heidän nimensä merkitään aakkosjärjestyksessä. Ohjaaja merkitään viimeiseksi kirjoittajaksi.
      • Artikkelin käsikirjoitus voidaan hyväksyä opinnäytetyöksi ennen sen julkaisemista. Tällöin Theseukseen tallennettavassa opinnäytetyössä mainitaan julkaisukanava, johon artikkelia on tarjottu. Artikkelin tuloksia tai artikkelikäsikirjoitusta ei tallenneta Theseukseen, koska artikkelissa julkaistavien tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia.
      • Mikäli artikkeli(t) on julkaistu ennen opinnäytetyön Theseukseen tallentamista, merkitään raporttiin artikkelin bibliografiset tiedot (ks. lähdeluettelomerkintä).
    Lähteet
    Liitteet

    Portfoliomainen raportointi sopii opiskelijalle, jolla on vahva sitoutuminen alaan. Opiskelija kokoaa yhteen opintojen aikana tai mahdollisesti alan osaamisen kannalta perusteltujen edellytysten täyttyessä jo aiemmin tai opintojen ulkopuolella laatimia tuotoksia. Tuotosten ei tarvitse olla kirjallisia, mutta ne on pystyttävä dokumentoimaan. Eri tuotokset yhdistetään toisiinsa tietoperustan avulla, jolloin opinnäytetyö muodostuu tästä kokonaisuudesta. Työtä varten määritellään ja laaditaan tutkimusongelmat/-kysymykset ja valitaan tutkimusmenetelmät.

    Portfoliomaisen raportin rakenne

    1. Johdanto
      • Johdannossa esitellään valitun teeman/teemojen tausta ja perustellaan tarve. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan. Johdannossa esitetään tutkimusongelmat/-kysymykset.
    2. Valitun teeman tietoperusta
      • Esitellään valittua teemaa ja tuotoksia yhteen sitova tietoperusta: mitä tiedetään teemasta aikaisemmin eli perehdytään ja hyödynnetään tutkimuksia, katsauksia ja suosituksia.
    3. Portfoliotuotosten esittely
      • Kuvataan ja analysoidaan tuotokset sekä jokaiseen tuotokseen liittyvät valinta-, suunnittelu- ja toteutusprosessit sekä tuotosten hyödynnettävyys.
      • Kuvataan käytetyt tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Lisäksi kuvataan tuotosten kytkeytyminen tietoperustaan ja työelämään.
    4. Tuotoksista tehtävät johtopäätökset ja pohdinta
      • Johtopäätöksissä ja pohdinnassa tekijä pohtii ja arvioi kriittisesti portfolio-opinnäytetyön kokonaisuutta, hyödynnettävyyttä ja kehityksen kaarta sekä jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa kuvataan myös tuotosten mahdollisen toimeksiantajan palaute ja tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.
    Lähteet
    Liitteet

    Päiväkirjamuotoinen raportointi sopii tutkinnon edellyttämissä työtehtävissä olevalle opiskelijalle. Päiväkirjan lisäksi raportissa on tietoperusta, joka sisältää kehitysnäkökulman valittuun teemaan/teemoihin. Päiväkirja voidaan kirjoittaa esimerkiksi teemoittain tai viikkotasolla. Työ sisältää opiskelijan reflektointia, ideointia sekä johtopäätöksiä.

    Päiväkirjamuotoisen raportin rakenne

    1. Johdanto
      • Johdannossa esitellään valitun teeman/teemojen tausta ja perustellaan tarve. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan. Johdannossa esitetään tutkimusongelmat/-kysymykset.
    2. Nykytilanteen kuvaus
      • Esitellään yritys ja työympäristö.
      • Jäsennetään työpaikan sidosryhmät ja niiden intressit.
      • Kuvataan työpaikan osaamisvaatimukset.
      • Kuvataan oma työtehtävä ja siinä tarvittava osaaminen.
      • Kuvataan ja perustellaan oman ammatillisen kehittymisen vaihe ja kehittymistarpeet.
      • Kuvataan valittu teema ja tarvittava tietoperusta: keskeiset teoreettiset ja ammatilliset käsitteet perustuen tutkimuksiin, katsauksiin ja suosituksiin.
    3. Tarkoitus ja tavoitteet
      • Täsmennetään tutkimusongelmat-/kysymykset sekä työn tarkoitus ja oppimistavoitteet.
      • Päiväkirjan aikaväli
      • Päiväkirjaraportointitavan suunnitelma (teemoittain, viikoittain ja/tai päivittäin)
      • Päiväkirjaraportoinnin sisällön suunnitelma (kehittämisideat)
    4. Työtehtävien kuvaus ja oppiminen päiväkirjamerkintöinä
      • Kuvataan työssä ilmenneitä asioita tietoperustaan peilaten.
      • Tuodaan esille hyviä toimintamalleja kyseisten tilanteiden kehittämiseksi tietoperustaan peilaten.
      • Arvioidaan eri toimintamalleja, perustellaan niiden soveltuminen omaan työhön tai kehitetään vaihtoehtoinen toimintamalli.
    5. Pohdinta
      • Johtopäätöksissä ja pohdinnassa tekijä pohtii ja arvioi kriittisesti päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön kokonaisuutta, hyödynnettävyyttä ja kehityksen kaarta sekä jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa kuvataan myös tuotosten mahdollisen toimeksiantajan palaute ja tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.
    Lähteet
    Liitteet
  • Opinnäytetyön vaiheet

    Opinnäytetyö alkaa aiheen ideoinnilla, valinnalla ja sen hyväksynnällä.

    Opinnäytetyön suunnitelmassa hahmotat tietoperustaa, täsmennät opinnäytetyön tarkoitusta ja tavoitetta sekä kuvaat kehittämis-/tutkimustehtävän, käytettävät menetelmät ja aikataulun.

    Opinnäytetyön toteutuksessa noudatetaan eettisesti vastuullisia ja oikeita toimintatapoja. Hankkeistetusta opinnäytetyöstä tehdään yhteistyösopimus. Katso tutkimusetiikka

    Opinnäytetyö voidaan raportoida eri tavoin. Sinulla on käytettävissä opinnäytetyön mallipohja. Katso ohjeet viittauksista. Opinnäytetyö päättyy arviointiin, opinnäytetyön tallentamiseen ja kypsyysnäytteeseen.

    Pulmussa viestitään opinnäytetyöprosessin etenemisestä ja kirjataan opinnäytetyöhön liittyviä asiakirjoja.

    Aiheen valinta

    Hyvälle opinnäytetyön aiheelle on ominaista

    • merkityksellisyys oman koulutusalan ja ammatillisen kasvamisen kannalta
    • merkityksellisyys työelämälle, hyödyllisyys käytännön toimintaan ja alan kehittämiseen
    • mahdollisuus selkeään kehittämis-/tutkimustehtävään
    • mahdollisuus olemassa olevan tietoperustan ja alan aikaisempien tutkimusten hyödyntämiseen – vaativuuden ja rajauksen sopivuus korkeakouluopiskelijan valmiuksiin ja resursseihin (aika, raha, voimavarat, tietämys)
    • henkilökohtainen kiinnostus ja sen kestävyys
    • ajankohtaisuus ja uutuus
    • yhteys omiin harjoittelu- ja työelämäkokemuksiin.

    Opinnäytetyön toimijat ja heidän tehtävänsä

    Opiskelija

    • perehtyy opinnäytetyön ohjeisiin
    • hankkii ja hyväksyttää opinnäytetyön aiheen
    • sopii hankkeistetusta opinnäytetyöstä Oamkin ja toimeksiantajan kanssa
    • laatii suunnitelman opinnäytetyöstä
    • laatii aikataulun opinnäytetyöntekemiseen, seuraa ja tarvittaessa tarkistaa sitä
    • pitää yhteyttä ohjaajiin sovitulla tavalla ja neuvottelee mahdollisista työn muutoksista heidän kanssaan
    • hyväksyttää ohjaavalla opettajallaan ulkoiseen jakeluun toimitettavat aineistot, esimerkiksi kyselylomakkeet
    • osallistuu mahdolliseen seminaarityöskentelyyn
    • vastaa työn tuloksista
    • dokumentoi työn raportointiohjeiden mukaisesti
    • arvioi opinnäytetyönsä ja opinnäytetyöprosessinsa
    • pyytää palautteen opinnäytetyöstä toimeksiantajalta
    • toimittaa valmiin opinnäytetyön liitteineen opettajille ja raportoi hyväksytyn opinnäytetyön Theseukseen
    • kirjoittaa kypsyysnäytteen

    Ammattikorkeakoulu

    • vastaa opinnäytetöihin liittyvistä käytänteistä
    • hyväksyy opinnäytetyön aiheen ja suunnitelman
    • nimittää ohjaavat opettajat
    • allekirjoittaa opinnäytetyön yhteistyösopimuksen
    • järjestää mahdolliset opinnäytetyöseminaarit
    • ohjaa oppimisprosessia ja eettisiä ratkaisuja sekä auttaa ongelmakohdissa sovituissa ohjauskeskusteluissa, ohjaajan vastaanottoaikoina ja mahdollisissa seminaaritilaisuuksissa
    • tiedottaa opiskelijaa ja toimeksiantajaa, miten toimitaan, jos opinnäytetyön tausta-aineistoon sisältyy luottamuksellista materiaalia
    • arvioi opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen

    Kirjasto tarkistaa opinnäytetyön kuvailutiedot ennen sen siirtämistä Theseukseen.

    Toimeksiantaja

    • osallistuu työn tavoitteiden määrittelyyn opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa
    • allekirjoittaa opinnäytetyön yhteistyösopimuksen
    • edistää opinnäytetyön etenemistä antamalla opiskelijan tarvitsemia tietoja ja aineistoja sekä ohjaa opinnäytetyötä toimeksiantajaorganisaation näkökulmasta
    • antaa kirjallisen palautteen opinnäytetyöstä
  • Mallipohja

    Voit kirjoittaa opinnäytetyösi valmiiseen mallipohjaan.

    Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opinnäytetyö kirjoitetaan suomen kielellä ja englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa englanniksi. Voit perustelluista syistä hakea muutosta opinnäytetyön kieleen Pulmussa. Asiasta päättää opinto- ja kansainvälisten asioiden johtaja tutkintovastaavan esityksestä.

    Opinnäytetyön saavutettavuusohjeet

    Visuaalinen havainnollistaminen

    Tekstin ymmärrettävyyttä ja luettavuutta voidaan parantaa taulukoilla, kuvioilla ja kaavoilla. Niissä kuvataan tekstistä vain oleelliset asiat tai johtopäätökset. Mikäli taulukoita ja kuvioita on runsaasti, osa niistä kannattaa sijoittaa raportin liitteiksi.

    Taulukot, kuviot ja kaavat numeroidaan ja nimetään. Kaavoissa voidaan käyttää myös numerointia ilman nimeämistä. Sana TAULUKKO, KUVIO ja KAAVA kirjoitetaan isoilla kirjaimilla ja kursivoidaan. Myös niiden nimi ja mahdollinen tekstiviite kursivoidaan. Taulukot, kuviot ja kaavat sekä niiden nimet aloitetaan samasta kohdasta kuin muu raportin teksti. Niissä suositellaan käytettäväksi samaa tekstityyppiä ja -kokoa kuin raportin muussa tekstissä.

    Tekstin otsikon ja taulukon, kuvion tai kaavan välissä on johdatteleva tekstiosuus. Tekstissä viitataan kaikkiin raportissa oleviin taulukoihin, kuvioihin ja kaavoihin.

    Taulukot

    Taulukon tulee olla mahdollisimman selkeä ja itsensä selittävä niin, että sen voi ymmärtää aineiston ja menetelmien kuvailun jälkeen. Taulukon nimestä tulee selvitä, mitä asiaa siinä esitetään.

    Taulukon nimi kirjoitetaan taulukon yläpuolelle. Nimi on korkeintaan taulukon levyinen ja tarvittaessa sitä jatketaan toiselle riville. Ennen nimeä suositellaan jätettäväksi kaksi tyhjää riviä ja nimen jälkeen yksi tyhjä rivi. Lopussa olevan vaakaviivan alle voidaan tarvittaessa kirjoittaa alaviitteitä. Jokaiselle riville ja sarakkeelle annetaan nimi tai otsikko.

    Jos taulukossa esitetään prosenttilukuja, taulukosta tulee ilmetä, mistä luvusta prosentit on laskettu. Jos jonkin muuttujan kohdalla on paljon puuttuvia tietoja (esimerkiksi johonkin kysymykseen on moni jättänyt vastaamatta), puuttuvien tietojen määrä voidaan ilmoittaa tekstissä, taulukon alaviitteessä tai taulukon sisällä. Suoritetusta tilastollisesta testistä mainitaan alaviitteessä.

    Raportissa voidaan käyttää myös aikaisemmin julkaistuja taulukoita. Tällöin tietolähde mainitaan joko nimen lopussa tai alaviitteessä taulukon lopussa.

    Kuviot

    Kuvalliset aineistot, jotka eivät ole taulukoita, nimetään kuvioksi. Niitä ovat muun muassa pylväs- ja sektoridiagrammit, kuvakaappaukset, valokuvat, kartat ja piirrokset. Kuvion nimi kirjoitetaan kuvion alapuolelle. Tutkinto-ohjelmakohtaisesti voidaan käyttää käsitettä kuva.

    KUVIO 1. Matematiikan arvosanojen prosentuaalinen jakauma (n = 49)

    Kaavat

    Alla on samasta kaavasta kolme vaihtoehtoista esittämistapaa.


    Raportin ulkoasu

    Sivukoko, marginaalit, riviväli ja sivunumerointi

    • sivukoko: A4
    • sisä- ja ulkomarginaalit: 3 cm
    • ylä- ja alamarginaalit: 2,5 cm
    • sivunumerosta paperin alareunaan: 1,5 cm

    Tekstin riviväli on 1,5 ja se on kauttaaltaan sama koko raportissa. Tiivistelmässä, nimiösivun oikeassa alakulmassa ja pitkässä suorassa lainauksessa riviväli on 1. Tekstissä käytetään tavutusta. Molemmat reunat tasataan.

    Sivunumero keskitetään sivun alareunaan. Sivut lasketaan kannesta alkaen, mutta ne merkitään näkyviin vasta Tiivistelmä-sivulta alkaen. Tällöin tiivistelmän sivunumero on kolme. Sivunumerointi jatkuu lähteisiin ja liitteisiin, jotka merkitään sisällysluetteloon. Jos liite on monisivuinen, liite-merkintä on vain ensimmäisellä sivulla.

    Kappalejako
    Kappale on aina pitempi kuin yksi virke. Yksi kappale sisältää yhden asiakokonaisuuden. Kappaleiden pituutta tulee vaihdella. Kaikki rivit alkavat samalta kohdalta ilman sisennystä. Kappaleiden väliin jätetään rivin verran tyhjää.

    Kirjasintyyppi ja tehosteet
    Tekstin koon ja kirjainten muodon pitää olla helppolukuista ja selvää. Samaa tekstityyppiä käytetään koko opinnäytetyössä. Leipätekstin pistekoko on 12 pistettä.

    Tekstin lihavointia tai kursivointia voi käyttää yksittäisten sanojen korostamiseen. Alleviivausta ei suositella käytettäväksi. Tehosteiden käytössä kannattaa olla maltillinen. Raportin tekstin tulisi olla mahdollisimman suorasanaista ja lauseiden täydellisiä. Esimerkiksi luetteloita käytetään vain perustellusti.

    Otsikot
    Kaikki otsikot aloitetaan vasemmasta reunasta, samasta kohdasta kuin varsinainen teksti. Otsikoissa käytetään hierarkista numerointia. Otsikon numero-osa ja sanallinen osa erotetaan toisistaan välilyönnillä. Numero-osan viimeisen numeron perään ei merkitä pistettä. Toiselle riville jatkuva otsikko alkaa ensimmäisen kirjaimen, ei numeron kohdalta.

    Raportin tekstiosassa pääotsikoiden pistekoko on 14 ja alaotsikoiden 12. Otsikot lihavoidaan. Tarvittaessa on mahdollista käyttää myös numeroimattomia alaotsikoita. Niitä ei merkitä sisällysluetteloon ja niiden pistekoko noudattaa leipätekstiä.

    Samantasoisia alaotsikoita on oltava vähintään kaksi. Jos raportissa on alaotsikko 2.1, siinä on myös alaotsikko 2.2. Kolme otsikkotasoa yleensä riittää.

    Kukin pääluku aloitetaan omalta sivultaan. Pääotsikon jälkeinen teksti tai alaotsikko erotetaan pääotsikosta kolmella rivinsiirrolla (kaksi tyhjää riviä). Luvun sisäinen alaotsikko erotetaan edeltä ja jäljestä kahdella rivinsiirrolla (yksi tyhjä rivi).

    Asiateksti

    Vinkkejä hyvin kirjoitettuun asiatekstiin:

    Opinnäytetyön sitominen

    Oamk ei edellytä opinnäytetyön sitomista. Mahdolliset omaan käyttöösi tulevat opinnäytetyöt voit sidotuttaa haluamassasi kirjansitomossa omalla kustannuksellasi.

    Oamkin logot kohdasta Painotuotteisiin (PDF)

    Ohje opinnäytetyön sidonnasta

  • Viitteet

    Oamkin opinnäytetöissä voidaan käyttää nimi-vuosijärjestelmää tai numeroviittausjärjestelmää. 

    Viittaus on aina kaksiosainen: se koostuu tekstiviitteestä ja lähdeluettelomerkinnästä.
    • Tekstiviite: tekstissä oleva viite, jonka tarkat bibliografiset tiedot ovat saatavilla opinnäytetyön Lähteet-luvusta.
    • Lähdeluettelomerkintä: yksilöi viitteen tarkasti opinnäytetyön Lähteet-luvussa.

    Erota toisistaan selvästi oma ja lainattu teksti. Viitteet osoittavat, mistä käytetyt tiedot ovat peräisin, ja tekevät alkuperäislähteiden löytämisen lukijalle vaivattomaksi. Jos viittauksia ei merkitä, lukija olettaa tekstissä olevien ajatusten ja väitteiden olevan sinun omia. Viitteiden merkitsemättä jättäminen voi johtaa plagiointisyytöksiin.

    Esimerkkejä tekstiviitteistä ja lähdeluettelomerkinnöistä

    Artikkeli
    ▪ (Kujala 2019, 315.) tai Kujalan (2019, 315) mukaan…
    ▪ Kujala, Johanna 2019. Selkäydinstimulaatio sopii sydänperäisen kivun hoitoon. Lääkärilehti 74 (6), 313–316.

    Kirja
    ▪ (Tuomi & Sarajärvi 2018, 11–12.)
    ▪ Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

    E-aineisto, artikkeli kokoomateoksessa
    ▪ (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf 2019, 35.)
    ▪ Lilja-Viherlampi, Liisa-Maria & Rosenlöf, Anna-Mari 2019. Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Teoksessa Taide töissä – näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä (toim. Ilona Tanskanen). Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 20–39. Hakupäivä 15.10.2019. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167170.pdf.

     Opinnäytetyön Lähteet-luku
    • Lähteissä on vain ne lähdeviitteet, joihin kirjoituksessa on viitattu.
    • Lähteet ovat aakkosjärjestyksessä.
    • Jos samalla tekijällä on useita julkaisuja, merkitse ne Lähteet-lukuun ilmestymisjärjestyksessä (vanhin ensin, uusin viimeisenä).
    • Jos samalla tekijällä on useita julkaisuja samana vuonna, erota ne kirjaimilla a, b, c jne. sekä tekstiviitteessä että lähteissä.

    Jos on mahdollista, käytä elektronisissa aineistoissa pysyviä osoitteita (DOI, URN).

    Pisteen paikka tekstiviitteessä

    Tekstiviitteet merkitään sulkeisiin lainatun asian alkuun tai sen jälkeen.

    Pisteen paikka on merkityksellinen tekstiviitteissä. Jos esität vain yhden virkkeen verran asiaa, tekstiviite tulee virkkeen sisään ennen virkkeen loppupistettä.

    Liika tekstin muokkaaminen voi jopa heikentää tekstin laatua (Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2017, 66).

    Jos puolestaan lainaat enemmän kuin yhden virkkeen, tekstiviite tulee vasta virkkeen lopetuspisteen jälkeen ja saa oman pisteen. Kappaleen vaihtuessa luvun sisällä tarvitaan aina viitemerkintä, vaikka lähde säilyisikin samana.

    Jotta kirjoittaminen soljuisi esteettömästi, erilaisille kirjoittajatyypeille soveltuvat erilaiset neuvot. Esimerkiksi kriittistä kirjoittajaa auttaa luonnostekstin kirjoittamisessa kymmenen minuutin keskeytyksetön kirjoittaminen. Tällöin kirjoitetaan nopeasti, mutta hätäilemättä. Tekstiä ei katsota taaksepäin, eikä sitä korjailla. (Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2017, 60, 65.)

    Epäsuora ja suora lainaus

    Epäsuora lainaus tarkoittaa alkuperäisestä tekstistä omin sanoin referoitua tekstiä. Opinnäytetyössä sitä käytetään paljon, koska se helpottaa yhtenäisen tekstityylin luomista opinnäytetyöhön. Suora lainaus vastaa täsmälleen alkuperäistä tekstiä. Sitä käytetään vain perustelluissa tilanteissa esimerkiksi silloin, kun lähteen sanamuoto on säilytettävä ehdottoman muuttumattomana.

    Esimerkkejä epäsuorista lainauksista (Ks. edeltävä kohta Pisteen paikka tekstiviitteessä)

    Esimerkki suorasta lainauksesta

    ”Pystyn mihin tahansa, kunhan vain paneudun siihen, mitä teen” (Ståhlberg & Herlevi 2017, 171).

    Esimerkki pitkästä suorasta lainauksesta, joka sisennetään ja kirjoitetaan ilman lainausmerkkejä rivivälillä 1.

    Tietoa rakentavan kirjoittajan työskentelytavat ovat toimivat ja tehokkaat. Hän on työkseen kirjoittava asiantuntija, joka asettaa itselleen korkeat laatuvaatimukset. Tämä voi toisaalta joskus aiheuttaa ongelmia ja vaikeuttaa lopullisten tekstien valmistumista. On tärkeää muistaa, ettei itseltä pidä vaatia kohtuuttomia. Tekstit pitää saada säädyllisessä ajassa valmiiksi. (Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2017, 66.)

    Esimerkki suorasta lainauksesta, jossa tekstiä lyhennetty (poistettujen sanojen/lauseiden tilalla kaksi ajatusviivaa)

    ”Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon – –, tutkintotodistukseen – – erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen” (1129/2014).

    Artikkelit

    Alla on esimerkkejä tekstiviitteistä (T) ja lähdeluettelomerkinnöistä (L). Varmistu pisteen paikasta tekstiviitteessä.

    Painetut kausijulkaisut
    T: (Kujala 2019, 315.)
    L: Kujala, Johanna 2019. Selkäydinstimulaatio sopii sydänperäisen kivun hoitoon. Lääkärilehti 74 (6), 313–316.
    Esimerkissä numero 74 on lehden vuosikerta ja numero 6 on lehden numero.

    T: (Sekki & Kirkinen 2019, 27.)
    L: Sekki, Tiina & Kirkinen, Johanna 2019. Energiatehokkuussopimukset – suomalaisen menestystarinan kolmas kausi käynnissä. Rakennustekniikka 75 (3), 26–28.

    T: Jos tekijöitä kolme, ensimmäinen viite (Mattila, Mynttinen & Rajala 2019, 22.), seuraavat viitteet (Mattila ym. 2019, 23.)
    L: Mattila, Tuomas, Mynttinen, Ritva & Rajala, Jukka 2019. Kierrätyslannoituksella säästää – kunhan suunnittelee hyvin. Puutarha & kauppa 23 (15), 22–23.

    E-aineistot, kausijulkaisut
    T: Jos tekijöitä enemmän kuin kolme, ensimmäinen viite (Maier ym. 2013, 200.), seuraavat viitteet (Maier ym. 2013, 197.)
    L: Maier, Christian, Laumer, Sven, Eckhardt, Andreas & Weitzel, Tim 2013. Analyzing the impact of HRIS implementations on HR personnel’s job satisfaction and turnover intention. The Journal of Strategic Information Systems 22 (3), 193–207. Hakupäivä 14.10.2019. Elsevier ScienceDirect -tietokanta. Vaatii käyttöoikeuden.

    E-aineistot, muut verkkolehdet
    T: (Stranius 2019.)
    L: Stranius, Leo 2019. Hiilifiksu järjestö. Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti 22.8.2019. Hakupäivä 19.11.2019. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/verkkolehti/aiemmat_kirjoitukset/hiilifiksu_jarjesto.2027.blog.

    E-aineistot, artikkeli kokoomateoksessa
    T: (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf 2019, 35.)
    L: Lilja-Viherlampi, Liisa-Maria & Rosenlöf, Anna-Mari 2019. Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Teoksessa Taide töissä – näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä (toim. Ilona Tanskanen). Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 20–39. Hakupäivä 15.10.2019. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167170.pdf.


    Kirjat

    Alla on esimerkkejä tekstiviitteistä (T) ja lähdeluettelomerkinnöistä (L). Varmistu pisteen paikasta tekstiviitteessä.

    Painettu
    T: (Kananen 2019, 50.)
    L: Kananen, Jorma 2019. Opinnäytetyön ja pro gradun pikaopas. Avain opinnäytetyön ja pro gradun kirjoittamiseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

    T: (Tuomi & Sarajärvi 2018, 11.)
    L: Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

    T: (Puukari & Korhonen 2013, 22.)
    L: Puukari, Sauli & Korhonen, Vesa 2013. Monikulttuurisen ohjauksen lähtökohdat. Teoksessa Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö (toim. Vesa Korhonen & Sauli Puukari). Jyväskylä: PS-Kustannus, 12–32.

    T: Jos tekijöitä kolme, ensimmäinen viite (Heikkinen-Peltonen, Innamaa & Virta 2019, 150–151.), seuraavat viitteet (Heikkinen-Peltonen ym. 2019, 150–151.)
    L: Heikkinen-Peltonen, Riitta, Innamaa, Marja & Virta, Marjut 2019. Mieli ja terveys. 6. uudistettu painos. Helsinki: Edita.

    T: Jos tekijöitä enemmän kuin kolme, ensimmäinen viite
    (Syvänen ym. 2015, 88.) seuraavat viitteet (Syvänen ym. 2015, 120.)
    L: Syvänen, Sirpa, Tikkamäki, Kati, Loppela, Kaija, Tappura, Sari, Kasvio, Antti & Toikko, Timo 2015. Dialoginen johtaminen. Avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen. Tampere: Tampere University Press.

    E-kirjat
    T: (Bowling 2016, 2.)
    L: Bowling, Brad 2016. Kanski’s clinical ophthalmology: a systematic approach. Eight edition. London: Saunders. Hakupäivä 17.1.2020. Ebsco eBooks – kirjakokoelma. Vaatii käyttöoikeuden.

    Sarjajulkaisut ja raportit

    Alla on esimerkkejä tekstiviitteistä (T) ja lähdeluettelomerkinnöistä (L). Varmistu pisteen paikasta tekstiviitteessä.

    Painetut
    T: Jos tekijöitä enemmän kuin kolme, ensimmäinen viite (Vehko ym. 2018, 7.), seuraavat viitteet (Vehko ym. 2018, 45.)
    L: Vehko, Tuulikki, Josefsson, Kim, Lehtoaro, Salla & Sinervo, Timo 2018. Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakennemuutoksessa. Raportti 16/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

    T: Jos tekijöitä enemmän kuin kolme, ensimmäinen viite (Nordlund ym. 2014, 7.) seuraavat viitteet (Nordlund ym. 2014, 11.)
    L: Nordlund, Marika, Stenberg, Lea, Forsberg, Kristina, Nykänen, Jaana, Ranta, Paula & Virkkunen, Anne 2014. Ikäteknologian monimuotoinen maailma. KÄKÄTE-projektin loppuraportti. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto: Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto. KÄKÄTE-raportteja 4/2014.

    E-aineistot
    T: (Opetushallitus 2019, 49.)
    L: Opetushallitus 2019. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Helsinki. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf.

    T: (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 2017, 11.)
    L: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 2017. Sähkölaitteistot ja tarkastukset 2017. Tukes-ohje 16/2017. Hakupäivä 14.10.2019. https://tukes.fi/documents/5470659/6372867/Tukes-ohje+-+S%C3%A4hk%C3%B6laitteistot+ja+tarkastukset/a7ba0010-6bd4-4d97-a737-978db5d53dea/Tukes-ohje+-+S%C3%A4hk%C3%B6laitteistot+ja+tarkastukset.pdf.

    Verkkolähteet

    Alla on esimerkkejä tekstiviitteistä (T) ja lähdeluettelomerkinnöistä (L). Varmistu pisteen paikasta tekstiviitteessä.

    T: (Oulun ammattikorkeakoulu 2019.)
    L: Oulun ammattikorkeakoulu 2019. Medianomi (AMK). Hakupäivä 27.9.2019. https://www.oamk.fi/fi/koulutus/ammattikorkeakoulututkinnot/medianomi-amk.

    T: (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2014.)
    L:
    Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2014. Markkinoinnin hyvä tapa. Hakupäivä 27.9.2019. https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/markkinointi-ja-menettely-asiakassuhteessa/hyva-tapa/.

    T: (Tieteen termipankki 2017.)
    L: Tieteen termipankki 2017. Kirjallisuudentutkimus: kauhuromaani. Hakupäivä 16.10.2019. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kauhuromaani.

    T: (Granlund 2016.)
    L: Granlund, Johanna 2016. Sähköisten lähteiden viitemerkinnät. Ammattikielten ja -viestinnän yhdistys Proflangry:n kevätpäivät 2016, Suvi-työpaja. Padlet-seinä. Hakupäivä 26.1.2017. https://padlet.com/johanna_m_a_granlund/suvipaja.

    T: (Harmston 1874.)
    L: Harmston, John William 1874. Serenade, op.33. Compositions de Salon pour Piano et Violon. Nuotit. Pdf-tiedosto. G.W. Niemeyer, Hambourg. Hakupäivä 21.1.2020. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/113508/Harmston_SerenadeOp33.pdf?sequence=2&isAllowed=y.

    T: (Virtanen 2018.)
    L: Virtanen, Matti 2018. Tapahtuman järjestämisen yksityiskohdat. Henkilökohtainen sähköpostiviesti 4.4.2018. Vastaanottaja: Olli Opiskelija.

    T: (Nokso-Koivisto 2011.)
    L: Nokso-Koivisto, Aleksis 2011. Opiskelijat tilastojen valossa. Teoksessa Opiskelijaterveys (toim. Kristina Kunttu, Anne Komulainen, Katri Makkonen & Päivi Pynnönen). Oppiportti. Duodecim. Hakupäivä 19.1.2017. http://www.oppiportti.fi/op/ote00001/do. Vaatii käyttöoikeuden.

    T: (Yki-Järvinen& Tuomi 2016.)
    L: Yki-Järvinen, Hannele & Tuomi, Tiinamaija 2016. Diabeteksen määritelmä, erotusdiagnoosi ja luokitus. Lääkärin käsikirja. Terveysportti. Duodecim. Hakupäivä 19.1.2017. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ykt00552. Vaatii käyttöoikeuden.

    Sosiaalinen media ja verkkopalvelut

    Alla on esimerkkejä tekstiviitteistä (T) ja lähdeluettelomerkinnöistä (L). Varmistu pisteen paikasta tekstiviitteessä. Otathan huomioon, että lähteenä sosiaalinen media ja verkkopalvelut voivat hävitä.

    T: (Vähäkangas 2019.)
    L: Vähäkangas, Kirsi 2019. Vinkkejä kirjallisuuskatsauksen tiedonhakuun. Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto. Hakupäivä 15.7.2019. https://blogi.oamk.fi/2019/03/20/vinkkeja-kirjallisuuskatsauksen-tiedonhakuun/.

    T: (Bisneskoulu 2019.)
    L: Bisneskoulu 2019. Miten tuotat aktivoivat tekstit kotisivuillesi? 3 erilaista sisältöä!. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.youtube.com/watch?v=f4QkmoTCCMY.

    T: (Sokkotanssi 1999.)
    L: Sokkotanssi 1999. Ohjaus Matti Ijäs. Hakupäivä 26.1.2017. http://areena.yle.fi/1-1187485.

    T: (Kuluttajaliitto 2019a.)
    L: Kuluttajaliitto 2019a. Instagram-päivitys 6.9.2019. Hakupäivä 16.10.2019. https://www.instagram.com/p/B2EYPkynn6D/.

    T: (Kuluttajaliitto 2019b.)
    L: Kuluttajaliitto 2019b. Twitter-päivitys 11.10.2019. Hakupäivä 16.10.2019. https://twitter.com/Kuluttajaliitto/status/1182618130910199809.

    T: (Akun ja Pellen kielikoje 2020.)
    L: Akun ja Pellen kielikoje 2020. Aku Ankka –lehti ja Sanoma Magazines Finland oy. Hakupäivä 17.1.2020. http://kielikoje.akuankka.fi/.

    Suulliset lähteet

    Alla on esimerkkejä tekstiviitteistä (T) ja lähdeluettelomerkinnöistä (L). Varmistu pisteen paikasta tekstiviitteessä.

    T: (Nieminen 2018.)
    L: Nieminen, Etunimi 2018. Henkilöstöpäällikkö. Loiste Oy. Haastattelu 25.2.2018.

    T: (Saari 2018.)
    L: Saari, Etunimi 2018. Tiedottaja. Loiste Oy. Puhelinkeskustelu 29.2.2018.

    Standardit ja patentit

    Alla on esimerkkejä tekstiviitteistä (T) ja lähdeluettelomerkinnöistä (L). Varmistu pisteen paikasta tekstiviitteessä.

    T: (SFS-EN 81-20/AC 2016, 2.)
    L: SFS-EN 81-20/AC 2016. Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Henkilöiden ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut hissit. Osa 20: henkilö- ja tavarahenkilöhissit. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Hakupäivä 21.1.2020. https://online.sfs.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CEN/ID2/8/413789.html.stx. Vaatii lisenssin.

    T: (Putkiston kannakointi: Pipe supporting 2019, 12.)
    L: Putkiston kannakointi: Pipe supporting 2019. 2. painos. PSK-käsikirja 8. Helsinki: PSK Standardisointiyhdistys ry.

    T: (FI 127280 B 2018.)
    L: FI 127280 B 2018. Menetelmä pylvään perustamiseksi ja pylvään perustus. VR Track Oy, Helsinki, Suomi. (Kulman, Mauri) FI 20065235 P, 13.4.2006. Julk. 14.10.2007. Hakupäivä 18.3.2020. https://patent.prh.fi/patdocs/certificate.jsp?app=20065724.


    Lait ja asetukset

    Alla on esimerkkejä tekstiviitteistä (T) ja lähdeluettelomerkinnöistä (L). Varmistu pisteen paikasta tekstiviitteessä.

    T: (Varhaiskasvatuslaki 540/2018.)
    L: Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Hakupäivä 20.11.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540.

    T: (Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä 1435/2016, 2.1 §.)
    L: Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä 1435/2016. Hakupäivä 20.11.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161435.

    T: (Direktiivit 2011, 1 artikla.)
    L: Direktiivit 2011. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa. Euroopan unionin virallinen lehti 4.4.2011. Hakupäivä 20.11.2019. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:088:0045:0065:fi:PDF.

    Työelämän dokumentit

    Alla on esimerkkejä tekstiviitteistä (T) ja lähdeluettelomerkinnöistä (L). Varmistu pisteen paikasta tekstiviitteessä.

    T: (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2017.)
    L: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2017. Valtatien 4 parantaminen välillä Haaransilta – Räinänperä. Liikenteenhallinnan rakennussuunnitelma. Liikenteenhallintajärjestelmän toimintaperiaate.

    T: (Kärkkäinen 2019.)
    L: Kärkkäinen, Tuomas 2019. Sellutehtaan putkistojen korroosiokuvaus 25.3.–26.3.2019. Kiwa Inspecta.

    T: (Wind Controller 2018.)
    L: Wind Controller 2018. Kooste huoltotarjouksista. Sisäinen lähde.

    T: (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2012.)
    L: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2012. OYS jätteiden käsittelyohje 11.10.2012.

    T: (Opetushallitus 2017.)
    L: Opetushallitus 2017. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistus. Esite. Informaatioaineistot 2016: 8. Hakupäivä 20.11.2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/180941_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteiden_uudistus.pdf.

    T: (Virranniemi 2018.)
    L: Virranniemi, Ulla 2019. Tietoturva ja tietosuoja. Esitelmä Digiohjaus ja tietoturva webinaarissa 8.1.2019.

    Kuvat

    Alla on esimerkkejä tekstiviitteistä (T) ja lähdeluettelomerkinnöistä (L). Varmistu pisteen paikasta tekstiviitteessä.

    Kuva www-sivuilla
    T: (Sarkkinen 2019.)
    L: Sarkkinen, Juha 2016. Valokuva. Artikkelissa Johanna Aatsalo. Pudasjärven hirsikoulu on ylpeästi maailman suurin. Rakennuslehti. Hakupäivä 14.10.2019. https://www.rakennuslehti.fi/2016/08/pudasjarven-hirsikoulu-on-ylpeasti-maailman-suurin/.

    Kuvakaappaus
    T: (Meikäläinen 2020.)
    L: Meikäläinen, Matti 2020. Kuvakaappaus. Ideointia lasten liikuntapäivästä. Teams chat. Hakupäivä 9.11.2020.

    T: (Reviisori 1975.)
    L: Reviisori 1975. Nikolai Gogolin näytelmän (1836) tv-sovitus. Ohjaus Veli-Matti Saikkonen. Ylen Elävä arkisto -verkkopalvelu. Hakupäivä 26.1.2017. http://areena.yle.fi/1-2019333. Kuvakaappaus kohdasta 01:16:47.
    Esimerkissä kuvakaappaus on kohdasta 1 tunti, 16 minuuttia ja 47 sekunttia eli hh:mm:ss (tunti tunti: minuutti minuutti: sekuntti sekuntti)

    T: (Kiire kirjastoon 2006.)
    L: Kiire kirjastoon 2006. Tietoisku. Teksti Seija Aunila. Ylen Elävä arkisto -verkkopalvelu. Hakupäivä 9.11.2020. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/tietoisku-kiire-kirjastoon#media=3855. Kuvakaappaus kohdasta 00:00:20.

    T: (Sokkotanssi 1999.)
    L: Sokkotanssi 1999. Elokuva. Ohjaus Matti Ijäs. Yle Areena -verkkopalvelu. Hakupäivä 26.1.2017. http://areena.yle.fi/1-1187485. Kuvakaappaus kohdasta 00:23:48.

    Kuva artikkelissa
    T: (Pirhonen 2019.)
    L: Pirhonen, Anu 2019. Valokuva. Artikkelissa Spoga+gafa-näyttelyssä ideoita ja ajateltavaa. Puutarha & kauppa 23 (15), 17.
    Esimerkissä numero 23 on lehden vuosikerta, numero 15 lehden numero ja numero 17 sivunumero.

    Kuva kirjassa
    T: (Capogrossi 1957.)
    L: Capogrossi, Guiseppe 1957. Composizione [serigrafia]. Julkaisussa Italian mestareita 1900-luvulta. Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma (toim. Anu Utriainen). Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2010, 71.

    Piirros paperilla
    T: (Meikäläinen & Meikäläinen 2020.)
    L: Meikäläinen, Matti & Meikäläinen, Maija 2020. Valokuva fläppitaulusta. Tilatoiveita. Yritys Xxx:n henkilöstön osallistamispäivä 9.11.2020.

    Taideteos
    T: (Gallen-Kallela 1897.)
    L: Gallen-Kallela, Akseli 1897. Lemminkäisen äiti [tempera kankaalle]. Sijainti: Helsinki: Ateneumin taidemuseo. A I 640.

    Opinnäytteet

    Alla on esimerkkejä tekstiviitteistä (T) ja lähdeluettelomerkinnöistä (L). Varmistu pisteen paikasta tekstiviitteessä.

    T: (Mähönen 2016, 22.)
    L: Mähönen, Miia 2016. Runot ja lorut esikouluikäisten lasten oppimisen ja hyvinvoinnin tukijoina. Oulun ammattikorkeakoulu. Kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö. Hakupäivä 15.10.2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/119166.

    T: (Tammelin-Laine 2014, 57.)
    L: Tammelin-Laine, Taina 2014. Aletaan alusta. Luku-ja kirjoitustaidottomat aikuiset uutta kieltä oppimassa. Jyväskylä Studiesin Humanities 240. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Hakupäivä 20.11.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5997-5.

    Lähteistä puuttuu tietoja

    Tiedot on esitettävä aina, kun ne ovat saatavissa. Jos jokin tiedoista puuttuu, jätetään kyseinen kenttä merkitsemättä, poikkeuksena lehden tai volyymin numero, jolloin merkitään viiva (-).

    Numeroviittausjärjestelmä

    Numeroviittausjärjestelmä on yleinen esimerkiksi tekniikan alan teksteissä. Sitä on mahdollista käyttää myös muiden alojen opinnäytetöissä. Valittuasi numeroviittausjärjestelmän tai nimi-vuosijärjestelmän, käytä sitä johdonmukaisesti läpi opinnäytetyön.

    Numeroviittausjärjestelmässä tekstiviiteen sulkeisiin merkitään lähteen numero ja sivun numero aina, kun se on mahdollista. Lähteet numeroidaan esiintymisjärjestyksessä. Mikäli samaa lähdettä käytetään eri kohdissa opinnäytetyötä, lähteen numero on aina sama. Lähdeluettelomerkinnässä tekstiviitteen numero on ensimmäisenä. Muutoin lähdeluettelomerkintä on samanlainen kuin nimi-vuosijärjestelmässä.

    Esimerkkejä tekstiviitteistä ja lähdeluettelomerkinnöistä

    Alla olevat tekstiviite-esimerkit ovat Olli Holmin Jokiveneen suunnittelu ja prototyypin valmistus -opinnäytetyöstä. Lähdeluettelomerkinnät on muokattu vastaamaan päivitettyä Oamkin opinnäytetyön ohjeistusta.

    Tuoteohjelman suunnittelu kuuluu yrityksen johdon vastuualueeseen (1). Tavallisesti tuoteohjelman suunnittelussa tai tuotehaussa on mukana henkilöitä myös talous-, myynti-, markkinointi-, tuotanto- ja suunnitteluosastoilta (2, s. 117).

    Tuoteohjelmassa seurataan markkinatilanteen kehittymistä ja selvitetään omien tuotteiden tai palvelujen sijoittumista markkinoilla. Tuoteohjelman suunnittelun tavoitteena on saada aikaan tuote-ehdotuksia, joista parhaat ja kehityskelpoisimmat viedään tuotekehitysprosessin läpi. (1.)

    LÄHTEET
    1. Kontio, Esa 2015. T318208 Tuotekehitys 8 op. Opintojakson luennot syksyllä 2014 ja keväällä 2015. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu, tekniikan yksikkö.
    2. Tuomaala, Jorma 1995. Luova koneensuunnittelu. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino.

  • Arviointi (amk-tutkinto)

    Oppimistasi edistää oma itsearviointi koko opinnäytetyöprosessin ajan. Saat opinnäytetyöstäsi palautetta ohjaavalta opettajalta, toimeksiantajalta ja mahdollisissa seminaareissa vertaisarvioijilta. Opinnäytetyösi arvosanan antaa ammattikorkeakoulun henkilöstö.

    Hyväksytty opinnäytetyö vastaa tutkinto-ohjelmasi tavoitteita, opinnäytetyöstä annettuja ohjeita ja eettisiä periaatteita. Opinnäytetyö arvioidaan numeerisella asteikolla 0–5 aiheen valinnan ja suunnittelun, toteuttamisen, kirjallisen raportoinnin ja prosessin arviointikriteerien perusteella ottaen huomioon opinnäytetyön luonne. Arvosana muodostuu kokonaisuudesta ja kuvaa koko prosessin laatua.

    Halutessasi saat numeerisen arvosanan lisäksi palautteen opinnäytetyöstäsi.

    Arviointikriteerit ja niiden arvosanakuvaukset

  • Arviointi (yamk-tutkinto)

    Hyväksytty opinnäytetyö vastaa tutkinto-ohjelmasi tavoitteita, opinnäytetyöstä annettuja ohjeita ja eettisiä periaatteita. Opinnäytetyö arvioidaan numeerisella asteikolla 0–5 tarkoituksen ja tavoitteen, tietoperustan, toteutuksen, tulosten ja johtopäätösten, pohdinnan ta tarkastelun, prosessin sekä raportoinnin arviointikriteerien perusteella ottaen huomioon opinnäytetyön luonne. Arvosana muodostuu kokonaisuudesta ja kuvaa koko prosessin laatua.

  • Kypsyysnäyte

    Kirjoitat tutkintoasi varten opinnäytetyösi alalta kypsyysnäytteen, joka osoittaa perehtyneisyyttäsi alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoasi (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014 § 8). 

    Kypsyysnäytteen tulee olla rakenteeltaan, sisällöltään ja tyyliltään eheä teksti. Kypsyysnäytteessä sovellat opinnäyteprosessissasi opittuja tietoja ja taitoja sekä osoitat kykysi ammattialasi kirjalliseen viestintään ja tekstilajien hallintaan.

    Kypsyysnäytteen muodot

    Voit kirjoittaa kypsyysnäytteen esseenä, artikkelina, lehdistötiedotteena tai kypsyysnäyte voi olla ammattialan seminaariesitelmä tai posteriesitys. Saat lisätietoa opinnäytetyön ohjaajaltasi erilaisista kypsyysnäytteen vaihtoehdoista.

    Esseenä tehtävä kypsyysnäyte kirjoitetaan arviointitilaisuudessa opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen. Esseen aiheita on yksi tai voit valita yhden annetuista vaihtoehdoista. Esseen aiheena voi olla esimerkiksi
    ▪ Opinnäytetyösi merkitys alan työelämälle ja sen kehittämiselle.
    ▪ Miten opinnäytetyön tekeminen kasvatti ammatillista osaamistasi?
    ▪ Opinnäytetyön mahdollisuudet ja kehittämiskohteet

    Kypsyysnäytteen kieli

    (Ammattikorkeakoulun rehtori 29.6.2015 § 78)

    Jos olet saanut koulusivistyksesi suomen tai ruotsin kielellä, kirjoitat kypsyysnäytteen koulusivistyksesi kielellä. Tutkinto-ohjelmasi kieli ei vaikuta kypsyysnäytteen kieleen.

    Jos olet saanut koulusivistyksesi ulkomailla tai muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, kirjoitat kypsyysnäytteesi englannin kielellä.

    Voit perustelluista syistä hakea muutosta kypsyysnäytteen kieleen Pulmussa. Asian päättää opinto- ja kansainvälisten asioiden johtaja tutkintovastaavan esityksestä.

    Kypsyysnäytteen arviointi

    Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty – hylätty (Ammattikorkeakoulun rehtori 29.6.2015 § 78).

    Alaan perehtyneisyydessä arvioidaan seuraavia asioita:
    ▪ sisällön yhteys opinnäytetyöhön
    ▪ sisällössä ilmenee tutkinnon alan mukainen osaaminen
    ▪ sisältö vastaa otsikkoa

    Kieliasussa arvioidaan seuraavia asioita:
    ▪ jäsentely (muun muassa tekstin kokonaisrakenne, kappalejako, otsikointi)
    ▪ ymmärrettävyys (muun muassa tekstin itsenäisyys, argumentointi, väitteet ja niiden perustelut)
    ▪ selkeys (muun muassa virkerakenne, ammattitermien käyttö, sanavalinnat)
    ▪ artikkelin, esseen, posterin tai tiedotteen tyyli (täyttää valitun tekstilajin tunnuspiirteet) ja kieli (muun muassa oikeakielisyys, oikeinkirjoitus, ohjeiden mukainen ulkoasu)

  • Tallentaminen

    Tallennat hyväksytyn ja kieliasultaan tarkistetun opinnäytetyösi Theseukseen. Muutoksia jo syötettyyn dokumenttiin ei voi tehdä jälkeenpäin

     

    Theseus on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n palvelu, joka tarjoaa Suomen ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä sekä julkaisuja verkossa. Jos opinnäytetyössäsi on toimeksiantaja, tämän tulee hyväksyä Theseukseen tallentaminen. 

     

    Saat vahvistusviestin, kun opinnäytetyösi on käsitelty ja julkaistu. 

     

    Theseus-ohje

    Kirjaston Oula-Finna-kokoelmatietokannasta löytyvät kaikki Oamkissa tehdyt opinnäytetyöt. 

     

    Opinnäytetyössä useita tekijöitä

    Mikäli olet tehnyt opinnäytetyösi pari- tai ryhmätyönä, sopikaa yhdessä tallentamisesta. Riittää, että yksi teistä kirjaa opinnäytetyön Theseukseen.

    Jos opinnäytetyössäsi tekijät ovat eri tutkinto-ohjelmista tai ammattikorkeakouluista, tulee opinnäytetyö tallentaa jokaisesta tutkinto-ohjelmasta ja ammattikorkeakoulusta erikseen.

    Intra-tallentaminen

    Halutessasi voit tallentaa opinnäytetyösi Theseuksen sijaan Oulun ammattikorkeakoulun intraan. Tällöin opinnäytetyö on luettavissa Oulun ammattikorkeakoulun verkkoympäristössä olevilta koneilta. Se voidaan lähettää kaukolainaan muihin kirjastoihin.

    Intra-ohje

Ohjeet
rivityyppi Nimi
Opintoasiat/opinnäytetyö, ohjeet ja mallipohjatAmmattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ohje 13.5.2016fileicon[.pdf] Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön ohje 13.5.2016  (käytetään ennen 1.8.2020 aloitettuihin opinnäytetöihin)


Oamk on sitoutunut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistukseen. 

Opinnäytetyö ja tekijänoikeus

Asiakirjapohjat
rivityyppi Nimi
Opintoasiat/opinnäytetyö, ohjeet ja mallipohjatOpinnäytetyön mallipohjafileicon[.doc] Opinnäytetyön mallipohja  (24.11.2020)

fileicon[.ppt] PowerPoint-pohja (esim. opinnäytetyön tai projektityön esittelyyn)

Sivusta vastaa: Kaarina Närhi  |  Päivitetty viimeksi: 27.11.2020