Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 12/2013

Yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 15 vuotta

Metatiedot

Nimeke: Yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 15 vuotta

Tekijä: Koivisto Kaisa; Rautakoski Pentti

Aihe, asiasanat: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kempele, hyvinvointi, koulu, koululaiset, lapset, mielenterveys, mielenterveystyö, nuoret, opinnäytteet, opiskelijat, projektit, sosiaaliala, terveys, terveysala, työelämäyhteydet, yhteistyö

Tiivistelmä: Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan yksikkö on tehnyt yhteistyötä Kempeleen kunnan peruskoulujen kanssa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi viisitoista vuotta vuodesta 1993 alkaen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on ollut ja on edelleen tärkeää, koska lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin liittyvät vaikeudet ovat lisääntyneet. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen ajanmukaisia ja riittävän ajoissa aloitettuja toimia ja palveluita pitäisi kehittää. Oamkin Sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Kempeleen kunnan peruskoulut voivat kehittää yhteistyössä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvää tietoutta ja toimintoja kouluyhteisössä.

Kempeleen kunnan peruskoulujen ja Oamkin Sosiaali- ja terveysalan yksikön yhteistyössä on tuotettu tietoutta, tapahtumia, tuotteita ja opinnäytetöitä kouluyhteisöjen käyttöön lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kirjoittajat haluavat yhteenvetona todeta, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen toiminta kouluyhteisöissä voisi perustua lasten ja nuorten vahvuuksiin, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen. Lisäksi olisi paikallaan pysähtyä arvioimaan ja kehittämään laaja-alaisempaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisohjelmaa kouluyhteisöihin huomioiden olemassa olevan tiedon, hyvät käytänteet ja hankkeet, joita on valtakunnallisesti toteutettu kouluyhteisöjen kehittämiseksi.

Julkaisija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2013-06-24

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201305303769

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koivisto, K. & Rautakoski, P. 2013. Yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 15 vuotta. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 12. Hakupäivä 30.4.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201305303769.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Kempeleen kunnan peruskoulut ovat tehneet 15 vuotta yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuosina 1993-1999 yhteistyö sisälsi erilaisia opiskelijoiden järjestämiä tapahtumia, opinnäytetöitä ja monialaisen kouluyhteistyön idean levittämistä konferensseissa. Yhteistyö jatkui vuonna 2005, jolloin siinä on painottunut yhteistyö lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi ja siihen liittyvien opinnäytetöiden tekeminen.  

Mistä kaikki lähti?

Kempele-projekti (Terve koulu) alkoi syksyllä vuonna 1993 Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk), Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksen ja Kempeleen kunnan Santamäen ala-asteen, Ylikylän koulun sekä Ketolanperän koulun välisenä yhteistyönä. Vuonna 2004 siihen liittyi mukaan myös Kempeleen kunnan Kirkonkylän koulu. Kempele-projektin tavoitteena oli, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijat suorittavat opintojaan ja tekevät opinnäytetöitään kouluilla kohteena lasten ja nuorten hyvinvointi ja hyvinvoinnin edistäminen.

Kempeleen kunnan koulujen kanssa tehty monialainen yhteistyö oli tärkeää jo vuonna 1993. Tällöin Suomessa oli lama ja työttömyys lisääntyi. Tällöin myös karsittiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluita. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat olivat ja ovat edelleen varsin yleisiä. Lasten osalta pääosin kyse on oppimisvaikeuksista, ahdistuneisuudesta, levottomuudesta ja käyttäytymishäiriöistä tai masennuksesta. Nuorten kohdalla on kyse masennuksesta ja ahdistuneisuudesta sekä samalla eriasteisista päihdeongelmista että syömishäiriöistä. Noin joka viides lapsi on psyykkisen avun tai tuen tarpeessa ja Suomessa 10 % lapsista kärsii sellaisista ajankohtaisista mielenterveysongelmista, jotka haittaavat lasten toimintakykyä. Suomalaiset pitkittäistutkimukset osoittavat, että lapsuuden ongelmien ja aikuisuuden mielenterveyshäiriöiden välillä on todettu olevan voimakasta yhteyttä. Esimerkiksi kahdeksanvuotiaana havaittu lapsen depressiivisyys ennakoi nuoruusiän itsetuhoisuutta. Fryers, T. 2007. Children at Risk. Childhood Determinants of Adult Psychiatric Disorder. STAKES. Research Report 167. Helsinki. Hautamäki A. 2001. Kiintymyssuhdeteoria - teoria yksilön kiin(nit)tymisestä tärkeisiin toisiin ihmisiin, kiintymyssuhteen katkoksista ja merkityksestä kehitykselle. Teoksessa J. Sinkkonen & M. Kalland (toim.) Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino Oy, 146-171. Lönnqvist, J. 2005. Tee hyvä sijoitus: Anna aikaa lapselle! Pääkirjoitus. Kansanterveyslehti 9. Hakupäivä 7.6.2011. http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/ktl:9602 Sinkkonen, J. 2001. Kiintymyssuhteen yhteydet psykopatologiaan. Teoksessa J. Sinkkonen & M. Kalland (toim.) Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Vantaa. Tummavuoren kirjapaino Oy, 146-171.

Kempeleen kunnan koulutoimen toiminta-ajatuksena oli vuonna 1993 rohkaiseva ja turvallinen kouluyhteisö, jossa annetaan yksilöille mahdollisuuksia. Koulussa tuotetaan perustaa terveelle itsetunnolle, joka mahdollistaa omien ratkaisujen tekemisen elämässä.

Kempele-projektin toimintaa ja tuloksia vuosilta 1993–2012

Oamkin ja Kempeleen koulujen kanssa tapahtuneessa yhteistyössä toteutettiin monenlaista toimintaa. Yhteistoiminnan edistämiseksi järjestettiin tapaamisia ja osallistavia suunnittelu- ja arviointitilanteita sekä Kempeleen kouluilla että Sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Näiden tapaamisten aikana laadittiin hyvinvoinnin teemat, joihin kouluilla haluttiin kiinnittää huomiota. Teemat olivat ihmisen kasvu ja kehitys, elintoiminnot, terveys, terveyden uhat, turvallisuus, mielenterveys, sosiaalisuus ja erilaisuus. Näitä teemoja tehtiin näkyväksi toimintapäivinä, joita terveysalan opiskelijat järjestivät kouluissa. Toimintapäivät sisälsivät tietoa ja harjoittelua hyvinvoinnista ja terveydestä, kuten ensiavusta, itsetunnosta, luovuudesta, haavan hoidosta ja ravitsemuksesta.

Tavoitteena oli, että sosiaali- ja terveysalan opiskelijat oppivat hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä kouluyhteisöissä. Kouluyhteisöt ovat tärkeitä lasten ja nuorten kehitysyhteisöjä. Opinnäytetöiden tuloksia oli tavoitteena hyödyntää kouluyhteisön hyvinvointia ja terveyttä kehitettäessä.

Projektissa on toteutettu hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tapahtumia ja osallistuttu vanhempainiltoihin. Lisäksi projektin aikana tehtiin 20 opinnäytetyötä, joissa tietoa tuotettiin lasten ja nuorten sekä vanhempien että opettajien näkökulmasta. Kempele projektin yhteistyön tavoitteena oli, että lapsi ja nuori oppii terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita yhdessä vanhempien, opettajien ja muiden toimijoiden kanssa.  

Vuonna 1995 järjestettiin Kuusamossa isompi seminaari, jossa hoitoalan opiskelijat (20) yhdessä Kempeleen kunnan projektiin osallistuneiden opettajien (4) ja Oamkin projektiin osallistuneiden opettajien (4) kanssa suunnittelivat opinnäytetöitä, aineiston keruuta, tutkimukseen osallistuvia ja heidän valintaansa ja aineiston analysointia sekä muuta yhteistä toimintaa hyvinvoinnin edistämiseksi. Opiskelijat tuottivat 12 opinnäytetyötä projektin käyttöön. Opinnäytetöissä tietoa tuotettiin ja kuvattiin lasten, nuorten, vanhempien ja opettajien näkökulmasta. Opiskelijat esittivät opinnäytetyönsä tuloksia Kempeleen koulujen vanhempainilloissa. Opinnäytetöissä tuotettua tietoa hyödynnettiin kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen toimintoja kehitettäessä.

Kempele projektin aikana osallistuttiin myös kahteen kansainväliseen konferenssiin. Promoting Well Being and Holistic Care oli Oulussa vuonna 1996 ja All Together Better Health oli Lontoossa vuonna 1997. Näissä konferensseissa pidettiin esitys yhteistyöstä ja lasten terveen itsetunnon tukemisesta kouluyhteisössä. Koivisto K. & Rautakoski P. 1996. Cooperation between Oulu Institute of Health Sciences in Oulu Polytechnic and Santamäki-Vihiluoto school in Kempele Municipality. Teoksessa I. Määränen (toim.) The Second Conference in Promoting Well-Being and Holistic Care through Multidisciplinary Education. 20-22-August 1996. Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksen julkaisuja A, tutkimuksia 4. Koivisto K. & Rautakoski P. 1997. Cooperation between Oulu Institute and Health Sciences in Oulu Polytechnic and Santamäki-Vihiluoto School in Kempele Municipality concerning Health self-esteem of the child and health promotion in the school environment. International Conference In All Together Better Health, 16-19 July 1997,  Church House, Westminster, London. Mielenterveystyön erikoistumisopiskelijat olivat mukana Lontoossa pidetyssä konferenssissa posteri esityksellään, jossa kuvattiin lapsen ja nuoren mielenterveyttä eri kehitysvaiheiden näkökulmasta tarkasteltuna. Kempele projektin loppuseminaari pidettiin Kempeleen kunnan päättäjille kunnan viraston tiloissa vuonna 1999, jolloin myös kaikki valmiit opinnäytetyöt luovutettiin koulujen käyttöön.

Lisäksi projektissa mukana olleet kaksi opettajaa ovat osallistuneet Sairaanhoitajaliiton järjestämille sairaanhoitajapäiville vuonna 2009 Koivisto K. & Rautakoski P. 2009. Mielenterveyden edistäminen kouluyhteisössä. Teoksessa S. Lehtomäki & N. Hahtela (toim.) Kohtaamisia ajassa. Sairaanhoitajaliitto ry. Helsinki: Edita Prima Oy, Helsinki.. Mielenterveystyön erikoistumisopiskelijat tekivät lasten itsetuntoon liittyvän lehden, ”Terve koulu” -lehden. Lehti sisälsi projektin kuvauksen, tuloksia kyselystä peruskoulun opettajille lapsen ja nuoren itsetunnosta sekä sen tukemisesta että asiantuntijoiden kirjoituksia. Lisäksi kouluyhteistyöstä on ollut suullinen esitys Pohjois-Suomen hyvinvointi- ja terveyspäivillä vuonna 2011. Näiden konferenssi- ja seminaariesitysten sekä ”Terve koulu” -lehden kirjoitusten tarkoituksena ja tavoitteina olivat levittää ja laajentaa tietoa tästä monialaisesta hyvinvoinnin edistämisestä kouluyhteistöissä. 

Tulevaisuuden haasteet

Suomalaisten hyvinvointi ja terveys ovat parantuneet, mutta sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat kasvaneet lähes kaikilla hyvinvoinnin ja terveyden ulottuvuuksilla. Eroja on somaattisessa ja psyykkisessä sairastavuudessa sekä terveystottumuksissa. Huono-osaisuus, työttömyys, pienituloisuus, yksinäisyys ja heikko terveys nivoutuvat usein yhteen. Köyhyyden lisääntyminen, pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen uudelleen kasvuun ja epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen ovat lisänneet monien ihmisten elämän epävarmuutta ja syrjäytymisen uhkaa. Syrjäytymisen riski on suurin niillä henkilöillä, joilla on pitkäaikaisesti toimintakykyä alentavia sairauksia, päihdeongelmia ja matala toimeentulotaso. Hyvinvointia ja terveyttä heikentävät elämäntavat ja ongelmat siirtyvät perheissä seuraavalle sukupolvelle. KASTE 2012–2015. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tampere: Juvenes Print –Tampereen Yliopistopaino Oy.

Lapsen turvattomuus, käyttäytymishäiriöt ja oppimisvaikeudet näkyvät päivähoidossa ja koulumaailmassa. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon tarve on kasvanut. Lähisuhteissa ja perheissä tapahtuvalla väkivallalla on kauaskantoisia vaikutuksia niin ihmisen terveyteen kuin toimintakykyynkin. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisiä, ja niiden aiheuttamat suorat ja epäsuorat sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset ovat mittavia.

Suurena haasteena on edelleen lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden pirstaleisuus, peruspalvelujen riittämättömyys ja erityispalveluiden irrallisuus peruspalveluista. Tästä johtuen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää. Hyvinvoinnin edistämisen toimet tulee aloittaa riittävän ajoissa ja palveluita pitää kehittää. Tänä päivänä Lasten Kaste -ohjelmassa on tavoitteena kehittää ja uudistaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena, tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken. Tavoitteena on, että erityispalvelujen osaaminen tuodaan peruspalvelujen tueksi lasten ja nuorten arkiympäristöön kotiin, kouluun ja päivähoitoon. Keskeistä on, että vähentää eriarvoisuutta ja estää lasten ja nuorten syrjäytymistä, vahvistaa hyvinvointia edistävää ja ongelmia ehkäisevää toimintaa, vahvistaa ehkäisevää lastensuojelua.

Lasten Kaste 2012–2015 -ohjelmassa vahvistetaan peruspalvelujen terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa sekä varhaisen tuen osaamista. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti edellisellä ohjelmakaudella luotujen hyvien käytäntöjen mukaisesti. Ohjelman painopisteenä on hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien toimintamallien, toimintatapojen, prosessien ja rakenteiden valtakunnallinen levittäminen ja juurruttaminen. Tavoitteena on myös ottaa käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä ja vanhemmuutta ja jotka tukevat lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. Hastrup, A., Hietanen-Peltola, M., Jahnukainen, J., & Pelkonen, M. (toim.) 2013. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen - Lasten Kaste -kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Raportti 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsinki. KASTE 2012–2015. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tampere: Juvenes Print –Tampereen Yliopistopaino Oy.

Oamkin Sosiaali- ja terveysalan yksikön ja Kempeleen kuntien koulujen pitkä yhteistyö on ollut pitkälle yhteistyöstä kiinnostuneiden opettajien ylläpitämää, johon opiskelijat ovat liittyneet tekemään heidän opintojaksojaan ja opinnäytetöitään. Tässä yhteistyössä on luotu perustaa, josta voidaan jatkaa Lasten Kaste -ohjelman mukaisiin tavoitteisiin ja kouluyhteisön hyvinvoinnin palvelumuotoiluun. 

 

 

 Kempele-projektissa tehdyt opinnäytetyöt


 

Lähteet