Yrittäjyyden varhaisen vaiheen opinnoille on tarvetta korkeakouluopinnoissa

Yrittäjyyden kenttä on moninaistunut ja yksinyrittäjien määrä kasvanut 2010-luvulla. Korkeakouluopiskelijoille on tarjolla runsaasti yrittäjyysopintoja ja erilaisia toiminnallisuuksia, mutta edelleen vain pieni osa opiskelijoista toimii yrittäjänä valmistumisen jälkeen. Tutkimusten mukaan korkeakouluopiskelija hyötyy laadukkaista, oikeansisältöisistä ja oikea-aikaisista yrittäjyysopinnoista. Korkeakouluopinnoista on kuitenkin puuttunut yrittäjyyden varhaisen vaiheen yrittäjyysopinnot. MindBusiness-hankkeessa luotiin yrittäjyyden alkuvaiheen opintojen malli Oulun ammattikorkeakouluun ja Oulun yliopistoon. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. 

Yrittäjyys korkeakoulutettujen urapolkuna

Yksinyrittäjiä yhä enemmän ja yrittäjyyden kirjo moninaistunut

Korkeakouluopiskelijat tulevat törmäämään yrittäjyyteen jossakin muodossa työuransa aikana. Siksi on tärkeää, että kaikilla korkeakoulutetuilla olisi valmistuessaan vähintään perustiedot yrittäjyydestä. Yritysten määrä on ollut viime vuodet kasvussa. Myös lainsäädännöllisillä tekijöillä on ollut vaikutuksensa: 1.7.2019 alkaen osakeyhtiön on voinut perustaa ilman osakepääomaa PRH. 2019. Osakeyhtiö, asunto-osakeyhtiö ja keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö: Vaatimus osakepääomasta poistuu 1.7.2019. Hakupäivä 24.7.2019. https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/osakeyhtion_asunto-osakeyhtion_ja_keskinaisen_kiinteistoosakeyhtion_osakepaaomavaatimus_poistuu_1.7.2019.html. 

Työelämässä tapahtuneista isoista muutoksista huolimatta vakituisten ja kokoaikaisten työsuhteiden määrä ei ole 2000-luvulla dramaattisesti laskenut. Kaikkiaan työmarkkinoiden rakenne on säilynyt hämmästyttävän samankaltaisena 2000-luvulla. Pärnänen, A. 2015. Työn tekemisen tavat 2000-luvulla – tapahtuiko rakenteellisia muutoksia? Työelämän tutkimus 13 (3), 242–250. Hakupäivä 15.7.2019. http://www.tyoelamantutkimus.fi/wp-content/uploads/2016/01/P%C3%A4rn%C3%A4nen3_2015.pdf Toisaalta voidaan myös perustellusti esittää, että työelämä on muuttunut moninaisemmaksi. Perinteisten työsuhteiden rinnalle on tullut uusia työntekemisen tapoja, ja myös teknologinen murros on omalta osaltaan vaikuttanut työn luonteeseen. Teknologinen murros on myös mahdollistanut uudenlaisia työn tekemisen muotoja sekä uusien liiketoimintamallien synnyn esimerkiksi alustatalouden mahdollistamana. 2010-luvulla monet työn tekemisen muodot ovatkin lähellä yrittäjyyttä. Määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden rinnalle on tullut nollatuntisopimuksia, vuokratyötä, itsensä työllistämistä, erilaisten alustojen kautta työllistymistä, osuuskuntayrittäjyyttä, freelance-tyyppisen työskentelyn laajentumista, toimeksiantosuhteita ja kevytyrittäjyyttä. Yrittäjyyden toteuttamisen tavat ovat monipuolistuneet. 

Tilastokeskuksen Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Aikasarjatiedot 2009-2018 2018, 2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2018. Helsinki: Tilastokeskus. Hakupäivä 15.7.2019. http://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_002_fi.html mukaan erityisesti yksinyrittäjien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuodesta 2017 heidän määränsä on kasvanut 12 000 henkilöllä ja vuonna 2018 heitä oli yhteensä 183 000 henkilöä (kts. kuvio 1). Yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien (pl. maa- ja metsätalous) kokonaisosuus kaikista työllisistä on hieman yli seitsemän prosenttia vuonna 2018 Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Aikasarjatiedot 2009-2018 2018, 2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2018. Helsinki: Tilastokeskus. Hakupäivä 15.7.2019. http://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_002_fi.html. Monet joutuvat myös yhdistelemään erilaisia työllistymisen tapoja taatakseen riittävän toimeentulon. Kaikkien alityöllisten määrä oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 keskimäärin 140 000 henkilöä, mikä on 3 000 enemmän kuin vuonna 2017.

KUVIO 1. Työllisten erilaiset työnteon muodot vuonna 2018, 15–74-vuotiaat KUVIO 1. Työllisten erilaiset työnteon muodot vuonna 2018, 15–74-vuotiaat. Teoksessa Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Aikasarjatiedot 2009-2018 2018, 2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2018. Helsinki: Tilastokeskus. Hakupäivä 15.7.2019. http://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_002_fi.html

Korkeakoulutettujen työmarkkinatilanne ja yrittäjänä toimiminen

Korkeakouluopiskelijat suhtautuvat tällä hetkellä yrittäjyyteen varsin positiivisesti. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 55 % ja yliopisto-opiskelijoista 56 % piti yrittäjyyttä kiinnostavana uravaihtoehtona Huusko, M., Vettenniemi, J., Hievanen, R., Tuurnas, A., Hietala, R., Kolhinen, J. & Ruskovaara, E. 2018. Yrittämään oppii yrittämällä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulussa -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 25:2018. Hakupäivä 28.4.2020. https://karvi.fi/publication/yrittamaan-oppii-yrittamalla-yrittajyys-ammatillisessa-koulutuksessa-ja-korkeakouluissa-arviointi-2/. Laajan vuonna 2019 toteutetun Opiskelijasta yrittäjäksi - korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyys ja yrittäjyyshalukkuus -tutkimuksen mukaan yrittäjänä haluaisi toimia valmistumisen jälkeen 33 % yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 14 % opiskelijoista kokee, että opinnot antavat hyvät valmiudet toimia yrittäjänä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 14 025 korkeakouluopiskelijaa vuonna 2019 Lauronen, T.  2019. Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 – Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyys ja yrittäjähalukkuus. Suomen Yrittäjät. Hakupäivä 15.11.2019. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/opiskelijasta_yrittajaksi_2019.pdf Unifi. 2016. Yliopistojen yrittäjyyssuositukset. Suomen Yrittäjät..

Huhtikuun lopussa 2020 julkistettu Nuorisobarometri 2019 -tutkimus vahvistaa myös aiempien tutkimusten tuloksia. Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019 -tutkimuksen mukaan nuorten yrittäjyys on monilla mittareilla mitattuna kasvussa. Entistä useampi nuori (59 %) haluaa tutkimuksen mukaan kokeilla yritystoimintaa jossain työuransa vaiheessa. 14 % aikoo varmasti ja 65 % aikoo ehkä perustaa yrityksen tulevaisuudessa. Hieman alle puolet nuorista kokee saavansa koulutuspolkunsa aikana hyvät perustiedot siitä, mitä yrittäjyys on. Huomionarvoista on kuitenkin se, että verrattuna vuoteen 2004, hyvät perustiedot yrittäjyydestä koki opinnoissaan saaneensa 35 %, mutta nyt osuus on 48 %. Haikkola, L. & Myllyniemi, S. (toim.) 2020. Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019. Julkaisuja, Nuorisotutkimusseura. Hakupäivä 24.4.2020. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2020/04/Nuorisobarometri_2019-netti.pdf Unifi. 2016. Yliopistojen yrittäjyyssuositukset. Suomen Yrittäjät.. Opiskelijasta yrittäjäksi - korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyys ja yrittäjyyshalukkuus -tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden todennäköisyys ryhtyä yrittäjäksi on 19 % Lauronen, T.  2019. Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 – Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyys ja yrittäjähalukkuus. Suomen Yrittäjät. Hakupäivä 15.11.2019. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/opiskelijasta_yrittajaksi_2019.pdf. 

Vaikka yrittäjyys kiinnostaa korkeakouluopiskelijoita, työllistyvät he silti valtaosin palkansaajiksi. Maisteriuraseurantakyselyn Kurlin, A., Suorsa, O. & Carver, E. 2018. Yliopistojen maisteri- ja tohtoriuraseurantakyselyiden 2017 tulokset. Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkosto. Hakupäivä 31.1.2020. https://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Uraseurantaraportti.pdf ja amk-pilotti-seurannan AMK:sta Uralle! Uraseurantakyselyn 2017 toimintamalli ja tuloksia. perusteella on nähtävissä, millä tavoin korkeakoulutetut ovat työllistyneet valmistumisensa jälkeen. Yrittäjinä, ammatinharjoittajina tai freelancereina toimii viiden vuoden kuluttua valmistumisesta uraseurantakyselyiden mukaan noin 3 % vastaajista sekä maisteri- että amk-tutkinnon suorittaneista valtakunnallisesti. Päätoiminen yrittäjyys näyttää siis olevan edelleen melko vähäistä korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Tilastojen perusteella näyttää siltä, että korkeakoulutetut ovat työllistyneet varsin hyvin ja tämä heijastuu suoraan myös yrittäjiksi siirtyneiden määrään. Yrittäjänä toimivien osuus ei ole muuttunut aiempiin maisteriuraseurantakyselyihin verrattuna merkittävästi. 

Oulun ammattikorkeakoulusta (Oamk) valmistuneista 3,7 % ja Oulun yliopiston opiskelijoista 4,7 % toimi yrittäjinä viisi vuotta valmistumisen jälkeen vuonna 2017 (kts. tilastot liitteenä 3, 4, 5 ja 6, Aineistona on käytetty Opetushallituksen tilastotietokantaa Vipunen – Opetushallinnon tilastopalvelu: Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden ammattiasema – palkansaajat ja yrittäjät. Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tietopalvelusopimuksen aineisto 4.3. Hakupäivä 31.1.2020. https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Ammattikorkeakoulusta%20valmistuneiden%20sijoittuminen%20-%20amk%2C%20ammattiasema.xlsb). Oamkin osalta tilastoinnissa käytetyn tietosuojauksen vuoksi yksityiskohtaisten lukujen antaminen on mahdotonta, mutta voidaan todeta, että sekä Oulun yliopiston että Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat päätyvät yhtä usein yrittäjiksi kuin valtakunnallisesti keskimäärin, kun korkeakoulujen keskiarvo on 3,9 %.  

Oulun ammattikorkeakoulun yrittäjyysopintojen nykytila ja tulevaisuus

Yrittäjyysopintojen nykytila

Oamk ja Oulun yliopisto ovat toteuttaneet pitkäjänteistä yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan kehittämistyötä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Oamk asetti vuonna 2011 yrittäjyyden strategiseksi painoalaksi. Oamkissa on tehty lukuisia toimenpiteitä, jotka keskittyvät erityisesti uuden liiketoiminnan kehittämiseen sekä innovointiin. Tästä esimerkkinä yrityshautomotoiminta, jonka historia ulottuu 2000-luvun alkuun. Business Kitchen -toiminta syntyi vuonna 2012 Oulun korkeakoulujen ja Oulun kaupungin yhteisestä tavoitteesta tukea uusien yritysten syntyä sekä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Oamkilla on paljon erilaisia toiminnallisuuksia yrittäjyyteen liittyen, kuten Demola, Terwa-Akatemia, opiskelijoiden osuuskunnat, Oamk LABs, ketterän kaupallistamisen ekosysteemimalli ja University Innovation Center yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa Oulun ammattikorkeakoulu. Oamk uuden aloittajana – yrittäjyys ja liiketoiminta. Hakupäivä 25.7.2019. https://www.oamk.fi/c5/fi/tietoa-oamkista/nain-toimimme/yrittajyys/. Erilaisten yrittäjyyttä edistävien toimien lisäksi Oamkissa yrittäjyysopinnot on myös tuotu osaksi kaikkien opiskelijoiden opintopolkua kytkemällä yrittäjyyden opetus kaikkiin koulutusohjelmiin.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö teki selvityksen Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2015. Yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen tukeminen korkeakouluissa 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:17. Hakupäivä 18.7.2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75160/tr17.pdf yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen tukemisesta suomalaisissa korkeakouluissa. Raportissa muodostettiin kokonaiskuva yrittäjyyden tukemisesta suomalaisissa korkeakouluissa korkeakoulujen itsearvioinnin perusteella vuonna 2015. Sen mukaan erot korkeakoulujen välillä yrittäjyyden edistämisessä ovat huomattavia ja vaihtelua on paljon. Selvityksessä todettiin myös, että ammattikorkeakoulut ovat yliopistoja edellä yrittäjyyden tukemisessa. Selvityksessä korkeakoulut jaettiin luokkiin sen mukaan, millä tasolla yrittäjyyden tukeminen on. Oamk sijoittui parhaimpaan yrittäjämäisen ammattikorkeakoulun luokkaan ja Oulun yliopisto toiseksi parhaimpaan luokkaan eli yrittäjyyttä tukeva yliopisto Oulun ammattikorkeakoulu. Oamk uuden aloittajana – yrittäjyys ja liiketoiminta. Hakupäivä 25.7.2019. https://www.oamk.fi/c5/fi/tietoa-oamkista/nain-toimimme/yrittajyys/. Kaikilla korkeakouluilla oli kuitenkin kehitettävää sekä yrittäjyysopintojen järjestämisessä ja yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittämisessä Huusko, M., Vettenniemi, J., Hievanen, R., Tuurnas, A., Hietala, R., Kolhinen, J. & Ruskovaara, E. 2018. Yrittämään oppii yrittämällä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulussa -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 25:2018. Hakupäivä 28.4.2020. https://karvi.fi/publication/yrittamaan-oppii-yrittamalla-yrittajyys-ammatillisessa-koulutuksessa-ja-korkeakouluissa-arviointi-2/. Sisällöllisesti korkeakoulujen yrittäjyysopinnoissa on keskitytty erityisesti yrittäjyyden keskivaiheeseen, jossa jo muodostetusta yritysideasta jalostetaan liiketoimintaa. Tämä on tarkoittanut opiskelijan näkökulmasta sitä, että opiskelijalta on vaadittu suhteellisen vahvaa yrittäjäintention muodostumista jo ennen opintojaksoa. Lisäksi korkeakoulujen yrittäjyysopinnot ja yrittäjyystoiminnallisuudet tavoittavat vain osan korkeakouluopiskelijoita Huusko, M., Vettenniemi, J., Hievanen, R., Tuurnas, A., Hietala, R., Kolhinen, J. & Ruskovaara, E. 2018. Yrittämään oppii yrittämällä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulussa -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 25:2018. Hakupäivä 28.4.2020. https://karvi.fi/publication/yrittamaan-oppii-yrittamalla-yrittajyys-ammatillisessa-koulutuksessa-ja-korkeakouluissa-arviointi-2/. Toistaiseksi yrittäjyyden alkuvaiheen opinnot ovat siten jääneet vähäiseen rooliin korkeakoulujen yrittäjyysopinnoissa. Opiskelijasta yrittäjäksi - korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyys ja yrittäjyyshalukkuus -tutkimuksen mukaan vain 14 % opiskelijoista kokee, että opinnot antavat hyvät valmiudet toimia yrittäjänä. Lauronen, T.  2019. Opiskelijasta yrittäjäksi 2019 – Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyys ja yrittäjähalukkuus. Suomen Yrittäjät. Hakupäivä 15.11.2019. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/opiskelijasta_yrittajaksi_2019.pdf

MindBusiness-opinnot – yrittäjyyden alkuvaiheen opintojen malli

Yrittäjyyteen kannustavat varhaisen opinnot (15 op) korkeakoulujen perusopiskelijoille kehitettiin MindBusiness-hankeessa (ESR, 2017–2020) ja opintojaksot pilotoitiin vuonna 2018. Opinnot on suunniteltu, toteutettu ja arvioitu tiiviissä yhteistyössä Oamkin ja Oulun yliopiston toimesta. Samoille opintojaksoille osallistuivat opiskelijat molemmista korkeakouluista. Yhteensä heitä oli 80 kaikista Oulun yliopiston kahdeksasta tiedekunnasta ja Oamkin kuudelta eri koulutusalalta. Opintojen tavoitteena on nimenomaan alkuvaiheen tuki yrittäjyyteen: 

• opiskelijoiden yrittäjämyönteisyyden herättäminen 
• oman henkilökohtaisen yrittäjyyspotentiaalin tunnistaminen
• yrittäjävalmiuksien kehittäminen. 

Opintojen lähtökohtana on ollut opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja tulevaisuuden urasuunnittelu sekä omien vahvuuksien tunnistaminen työllistymisen ja yrittäjyyden näkökulmasta. Opintokokonaisuus täydentää yrittäjyyteen liittyvää opetustarjontaa korkeakouluissa. 

KUVIO 2. MindBusiness-opintojaksot vuonna 2018

MindBusiness-hankkeessa yritysyhteistyökumppaneina toimivat paikalliset mikroyritykset, koska opiskelijoille on haluttu tarjota malli siitä, että yrittäjäksi lähteminen voi tapahtua pienin askelin ja itsensä työllistämisen kautta. Mikroyritykset valittiin kohderyhmäksi myös sen vuoksi, että niiden rooli perinteisesti korkeakoulujen yhteistyökumppaneina on ollut vaatimaton. Yhteistyötä on perinteisesti tehty keskisuurten tai suurten yritysten kanssa. Kuitenkin suurin osa suomalaisista yrityksistä on mikroyrityksiä (93,2 %) ja niillä on paikallisesti erittäin merkittävä rooli työllistäjinä ja alueellisina vaikuttajina Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7830. Aikasarjatiedot 2009-2018 2018, 2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2018. Helsinki: Tilastokeskus. Hakupäivä 15.7.2019. http://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_002_fi.html. Opiskelijat pääsivät tutustumaan yrittäjien arkeen konkreettisesti. On erittäin tärkeää tarjota korkeakouluopiskelijoille oppimisen paikkoja, jossa he voivat oppia yrittäjämäistä asennetta sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -taitoja aidoissa työelämän tilanteissa yrittäjien kanssa. Opiskelijat arvostavat pienten yrittäjien panosta, sillä heidän tarinoihin on helppo samaistua Huusko, M., Vettenniemi, J., Hievanen, R., Tuurnas, A., Hietala, R., Kolhinen, J. & Ruskovaara, E. 2018. Yrittämään oppii yrittämällä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulussa -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 25:2018. Hakupäivä 28.4.2020. https://karvi.fi/publication/yrittamaan-oppii-yrittamalla-yrittajyys-ammatillisessa-koulutuksessa-ja-korkeakouluissa-arviointi-2/. 

Pedagogisen toimintamallin kehittämisen lähtökohtana on ollut yhteisöllinen oppiminen, monimenetelmällisyys ja monialaisuus sekä mikroyrittäjien kanssa tehtävä yhteistyö. Monipuoliset opetuksen toteutustavat, yhteistyö yritysten kanssa ja yhteistyö eri alojen opiskelijoiden kanssa nousivat myös esille Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinnin kehittämissuosituksissa korkeakoulujen yrittäjyysopetukselle. Huusko, M., Vettenniemi, J., Hievanen, R., Tuurnas, A., Hietala, R., Kolhinen, J. & Ruskovaara, E. 2018. Yrittämään oppii yrittämällä. Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulussa -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 25:2018. Hakupäivä 28.4.2020. https://karvi.fi/publication/yrittamaan-oppii-yrittamalla-yrittajyys-ammatillisessa-koulutuksessa-ja-korkeakouluissa-arviointi-2/

Kokemukset kahden eri korkeakoulun yrittäjyysopintojen yhdistämisestä ovat olleet myönteisiä ja ne ovat rikastuttaneet myös opiskelijoiden oppimista. Opintojaksoilta kerätyn opiskelijapalautteen perusteella voidaan todeta, että opiskelijat ovat hyötyneet MindBusiness-opintojaksoista merkittävästi. Osallistujat ovat kokeneet opintojaksot erittäin hyödyllisiksi ja oppimista edistäviksi. Opiskelijapalautteen mukaan jopa 85 % vastaajista ovat olleet erittäin tyytyväisiä opintojakson sisältöihin ja teemoihin (n=52). 

Jatkumona MindBusiness-opinnoille Oamkissa on kehitetty opintojen alkuvaiheeseen sijoittuva monialainen yrittäjyyden opintojakso ja Oulun yliopistossa yrittäjyyden alkuvaiheen opintojakso, joka on kohdennettu ensisijaisesti kasvatustieteilijöille ja humanisteille. Molemmat opintojaksot on toteutettu loppuvuodesta 2019. Tämän lisäksi Oamk on toteuttanut kaksi verkkototeutuspilottia keväällä 2020 Johdatus innovaatioihin ja yrittäjyyteen -opintojaksosta. (Kuviot 3 ja 4.)

KUVIO 3. MindBusiness-opintojaksot vuosina 2019 ja 2020

KUVIO 4. MindBusiness-mallin elementit MindBusiness 1 -opintojaksolla

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on käynnissä tutkimus MindBusiness-opintojaksoihin liittyen. Alustavien tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että opintojakson aikana opiskelijat kokivat yrittäjäidentiteettinsä hahmottuneen, taitojen ja osaamisen vahvistuneen sekä yrittäjyyteen liittyvien käsitysten muuttuneen positiivisemmiksi. Opiskelijoiden kirjoittamat reflektiot osoittavat myös, että opiskelijoiden ajattelu- ja suhtautumistapa yrittäjyyttä kohtaan on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Osalla opiskelijoista muutos on ollut iso ja aiempi negatiivinen suhtautuminen on kääntynyt vahvasti positiiviseksi. Myös pilottiopintojaksoilla kerätty määrällinen aineisto osoittaa opiskelijoiden käsitysten hienoisen muutoksen yrittäjyyttä kohtaan opintojaksojen aikana (kts. kuvio 5). 

KUVIO 5. Mielikuvien muutos yrittäjyydestä opintojakson 1 alussa ja lopussa (Leena Eskola/MicroEntre/Kerttu Saalasti -instituutti)

Yrittäjyysopintojen tulevaisuus?

Korkeakouluissa on pitkät perinteet yrittäjyysopintojen ja -toimintojen järjestämisessä. Tarjolla on runsaasti erilaisia yrittäjyysopintoja ja -aktiviteetteja. Vaikka tilastojen valossa Oamkin ja Oulun yliopiston opiskelijat siirtyvät yrittäjiksi suhteellisen aktiivisesti verrattuna muihin korkeakouluihin, on korkeakouluissa syytä arvioida ja selvittää yrittäjyysopintojen kattavuutta, saavutettavuutta ja laadukkuutta systemaattisesti sekä säännöllisesti. Ydinkysymyksiä ovat: Ovatko yrittäjyyden edistämiseen tähtäävät toimenpiteet riittävällä tasolla? Tavoittavatko yrittäjyysopinnot tällä hetkellä kaikki korkeakouluopiskelijat? Jatkumona MindBusiness-opinnoille Oamkissa on kehitetty opintojen alkuvaiheeseen sijoittuva monialainen yrittäjyyden opintojakso ja Oulun yliopistossa yrittäjyyden alkuvaiheen opintojakso, joka on kohdennettu kasvatustieteilijöille. Oulun yliopistolla on tarjolla kaikille opiskelijoille yrittäjyyden sivuaine. Oamk muuttaa Linnanmaan kampukselle syksyllä 2020, jolloin korkeakoulut toimivat samalla kampuksella. Tämä antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden järjestää yhteisiä opintojaksoja molempien korkeakoulujen opiskelijoille ja lisätä samalla yrittäjyysopintojen monialaisuutta.   

Lähteet

Kuvalähteet

Uusimmat artikkelit